Energian käytön tehostamisen tulisi olla yrityksessä päätöksenteon osatekijä, joka huomioidaan jatkuvasti prosessisuunnittelussa, hankintapäätöksissä, ympäristölupa- ja ympäristöjärjestelmissä. Tehostamistoimenpiteet etenevät normaalisti tilannearviosta toteutuksen kautta seurantaan. Energiakatselmus on hyväksi havaittu työkalu, jonka pohjalta voidaan luoda kokonaisvaltainen energiatehokkuusjärjestelmä yritykseen.
Kauppa- ja teollisuusministeriö (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö) käynnisti energiakatselmusten tukemisen vuonna 1992. Vuoden 1993 aikana katselmustoimintaa systematisoitiin ja kehitettiin työkaluja. Nykymuotoinen katselmustoiminta käynnistyi Suomessa vuoden 1994 alussa. Energiakatselmus on yleisnimitys Motiva Oy:n kehittämille katselmusmalleille, joissa tavoitteena on analysoida yritysten energiankäyttö ja kartoittaa kaikki taloudellisesti kannattavat energiansäästömahdollisuudet. Katselmustoiminnan alkutaipaleen tavoitteiden, energian käytön tehostamisen ja yritysten kilpailukyvyn parantamisen lisäksi on nyt vahvasti mukana hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.
Energiakatselmus on kohteen työtekijöiden, energiakatselmoijien ja muiden asiantuntijoiden yhdessä toteuttama perusteellinen kartoitus kohteen energian ja veden käytöstä sekä kaikista kannattavista säästömahdollisuuksista. Vuodesta 2003 lähtien on katselmuksissa tarkasteltu myös uusiutuvien energiamuotojen käytön mahdollisuuksia ja kannattavuutta.
Energiakatselmusten tavoitteena on rakennusten, tuotantoprosessien sekä energian tuotannon ja jakelun energiankäytön tehostaminen. Energiakatselmuksessa kartoitetaan yrityksen nykyinen energiankäyttö, selvitetään energiansäästömahdollisuudet ja raportoidaan kannattavat toimenpiteet. Katselmustoimintaan on mahdollista saada työ- ja elinkeinoministeriön energiatukea.
Viimeksi päivitetty: 18.03.2009