Lainsäädännössä energiaveroista ja huoltovarmuusmaksuista on säädetty kahdessa eri laissa:
Erityisesti energiavaltaisille yrityksille energiaverot voivat olla huomattava rasitus. Palvelualoille energian hinnan ja siten myös energiaverotasojen suhteellinen merkitys on ollut teollisuutta vähäisempi. Myös palvelusektorille on kuitenkin tullut yhä enemmän yrityksiä, joille etenkin sähkö ja siitä kerättävät verot ovat merkittävä kustannuserä. Kaikkien yritysten kuljetuksia rasittaa lisäksi dieselöljyn vero.
Energiaverotuksella on suuri tuloja kerryttävä eli fiskaalinen merkitys valtiontaloudelle. Energiaverot tuottavat valtiolle lähes 10 % budjetin loppusummasta. Vuonna 2008 energiaverojen kokonaiskertymän arvioidaan olevan 3 300 miljoonaa euroa, joka jakaantuu karkeasti seuraavalla tavalla:
Lisäksi polttoaineista, sähköstä ja energiaveroista maksetaan arvonlisäveroa, mikä nostaa omalta osaltaan valtion energiatuotteista saamaa verokertymää.
Energiaverotukselle on fiskaalisen merkityksen ohella esitetty ympäristöperusteita. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi polttoainevalinnoissa, energiaverotuksella onkin ohjausvaikutusta. Käynnissä oleva Euroopan unionin laajuinen päästökauppa on kuitenkin vähentänyt energiaverotuksen ohjausmerkitystä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.
| Vuoden 2008 alusta voimassa olevat energiaverot ja huoltovarmuusmaksut | ||||
|
| ||||
|
|
Yksikkö |
Vero |
Huoltovarmuus-maksu |
Yhteensä |
|
Bensiini |
snt/l |
62,02 |
0,68 |
62,7 |
|
Diesel |
snt/l |
36,05 |
0,35 |
36,4 |
|
Kevyt polttoöljy |
snt/l |
8,35 |
0,35 |
8,7 |
|
Raskas polttoöljy |
snt/l |
6,42 |
0,28 |
6,7 |
|
Lentopetroli |
snt/l |
38,7 |
0,35 |
39,05 |
|
Lentobensiini |
snt/l |
42,32 |
0,68 |
43 |
|
Kivihiili |
€/t |
49,32 |
1,18 |
50,5 |
|
Maakaasu |
€/MWh |
2,016 |
0,084 |
2,1 |
|
Mäntyöljy |
snt/kg |
6,7 |
- |
6,7 |
|
Sähkö |
| |||
|
- Veroluokka I |
snt/kWh |
0,87 |
0,013 |
0,883 |
|
- Veroluokka II |
snt/kWh |
0,25 |
0,013 |
0,263 |
|
Lähde: Tullihallitus | ||||
Turpeen valmistevero poistui kesällä 2005. Toimenpiteellä pyrittiin parantamaan turpeen kilpailukykyä ja energiankäytön kansallista omavaraisuutta.
Viimeksi päivitetty: 15.01.2009