Yritysten energiaopas
Yritysten energiaopas» Energiaverotus» Energiaverot 2008

Energiaverot 2008

Lainsäädännössä energiaveroista ja huoltovarmuusmaksuista on säädetty kahdessa eri laissa:

Erityisesti energiavaltaisille yrityksille energiaverot voivat olla huomattava rasitus. Palvelualoille energian hinnan ja siten myös energiaverotasojen suhteellinen merkitys on ollut teollisuutta vähäisempi. Myös palvelusektorille on kuitenkin tullut yhä enemmän yrityksiä, joille etenkin sähkö ja siitä kerättävät verot ovat merkittävä kustannuserä. Kaikkien yritysten kuljetuksia rasittaa lisäksi dieselöljyn vero.

Energiaverotuksella on suuri tuloja kerryttävä eli fiskaalinen merkitys valtiontaloudelle. Energiaverot tuottavat valtiolle lähes 10 % budjetin loppusummasta. Vuonna 2008 energiaverojen kokonaiskertymän arvioidaan olevan 3 300 miljoonaa euroa, joka jakaantuu karkeasti seuraavalla tavalla:

Lisäksi polttoaineista, sähköstä ja energiaveroista maksetaan arvonlisäveroa, mikä nostaa omalta osaltaan valtion energiatuotteista saamaa verokertymää.

Energiaverotukselle on fiskaalisen merkityksen ohella esitetty ympäristöperusteita. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi polttoainevalinnoissa, energiaverotuksella onkin ohjausvaikutusta. Käynnissä oleva Euroopan unionin laajuinen päästökauppa on kuitenkin vähentänyt energiaverotuksen ohjausmerkitystä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.
 

Vuoden 2008 alusta voimassa olevat energiaverot ja huoltovarmuusmaksut

 

Yksikkö

Vero

Huoltovarmuus-maksu

Yhteensä

Bensiini

snt/l

62,02

0,68

62,7

Diesel

snt/l

36,05

0,35

36,4

Kevyt polttoöljy

snt/l

8,35

0,35

8,7

Raskas polttoöljy

snt/l

6,42

0,28

6,7

Lentopetroli

snt/l

38,7

0,35

39,05

Lentobensiini

snt/l

42,32

0,68

43

Kivihiili

€/t

49,32

1,18

50,5

Maakaasu

€/MWh

2,016

0,084

2,1

Mäntyöljy

snt/kg

6,7

-

6,7

Sähkö

 

- Veroluokka I

snt/kWh

0,87

0,013

0,883

- Veroluokka II

snt/kWh

0,25

0,013

0,263


Lähde: Tullihallitus


Turpeen valmistevero poistui kesällä 2005. Toimenpiteellä pyrittiin parantamaan turpeen kilpailukykyä ja energiankäytön kansallista omavaraisuutta.

Viimeksi päivitetty: 15.01.2009