Yritysten energiaopas» SanastoA | B | C | D | E | F | G | H | I | J | K | L | M | N | O | P | Q | R | S | T | U | V | W | X | Y | Z | Å | Ä | Ö
E
EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elbas
Elbas on niin sanottu sähkön jälkimarkkinapaikka, jossa voidaan käydä kauppaa Elspotin sulkeuduttua. Elbasin kaupantekojakso vaihtelee seitsemästä tunnista 31 tuntiin. Elspot- ja Elbas-kaupoissa kyse on sähkön fyysisestä kaupasta eli sähköä myydään ja ostetaan heti käytettäväksi.
Elinkaarikustannus
Elinkaarikustannuksiksi lasketaan kaikki tuotteen tai laitteen aiheuttamat kustannukset mukaan lukien valmistus-, purku- ja jätteenkäsittelykustannukset.
Elspot
Elspotissa käydään kauppaa seuraavan vuorokauden sähkön tuntienergioista 12–36 tuntia ennen toimitusta. Elspot-hinta toimii keskeisenä hintareferenssinä kaikelle sähkökaupalle.
Energiakatselmuksen vastuuhenkilö
Motivan hyväksymä katselmoija, jolla on pätevyys joko LVI- tai sähköjärjestelmien katselmointiin TEM:n tukemissa energiakatselmuksissa (L- tai S -pätevyys). Katselmushankkeeseen nimetään molempien osa-alueiden vastuuhenkilö. Prosessiteollisuuden ja energia-alan energiakatselmuksissa ja -analyyseissä vastuuhenkilö voi olla myös ns. hakija-vastuuhenkilö.
Energiakatselmushanke
Kokonaisuus, jolle on haettu tukea TEM:stä samalla tukihakemuksella. Hanke voi sisältää yhden tai usean kohteen energiakatselmukset.
Energiakatselmuskohde
Katselmoitava rakennus tai tuotantolaitos, josta laaditaan oma, erillinen katselmusraportti
Energiakatselmus-malli, katselmusmalli
Energiakatselmus-sana määrittelee tehtävän yleisen sisällön ja tavoitteen, mutta ei sen yksityiskohtaista toteutustapaa. Energiakatselmusmallillla tarkoitetaan, jolla määritellään työn laajuus sekä toteutus ja raportointi. Suomessa katselmusmalleja on kehitetty erityyppisille, kokoisille ja ikäisille kohteille.
Energiatehokkuussopimus
ESCO
ESCO on lyhenne sanoista Energy Service Company. ESCO toimintamallissa ESCO- yritys solmii asiakkaan kanssa ns. ESCO-palvelusopimuksen.
Sopimuksen mukaan ESCO toteuttaa energiansäästöinvestoinnin kokonaistoimituksena asiakkaalle ja toiminta rahoitetaan kokonaisuudessaan ESCO-yrityksen takaamilla ja varmistetuilla syntyvillä säästöillä. Toimintamalli soveltuu erityisesti säästöinvestointeihin, joiden takaisinmaksuajaksi on laskettu 2–6 vuotta ja jotka muutoin kohteen omana toteutuksena jäisivät resurssipulan, tiukkojen kannattavuuskriteerien tai muiden syiden takia tekemättä.
Katso sähkötermiinit
H
Huipputeho
Sähkönkäyttäjälle mitattu suurin yhden tunnin tai muun ajan keskiteholukema
Huipunkäyttöaika
Käytetyn sähkö-energian ja –tehon suhde. Mikäli sähkön käyttö on täysin tasaista vuorokauden- ja vuodenajasta riippumatta, huipun käyttöaika on 8 760 tuntia. Tehopohjaisessa hinnoittelussa pitkä huipun käyttöaika alentaa laskee sähkön keskihintaa.
Huoltovarmuusmaksu
Laissa huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/1992) säädetään, että väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen eli huoltovarmuuden turvaamiseksi kaikissa oloissa, on luotava ja ylläpidettävä riittävä valmius hyödykkeiden tuottamiseksi sekä tuotannon, jakelun, kulutuksen ja ulkomaankaupan ohjaamiseksi. Valtioneuvosto asettaa yleiset tavoitteet huoltovarmuudelle, jonka kehittämistä ja ylläpitoa varten on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen Huoltovarmuuskeskus. Huoltovarmuuskeskus hoitaa valtion talousarvion ulkopuolella olevaa huoltovarmuusrahastoa, johon tuloutetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1472/94) nojalla kannettava huoltovarmuusmaksu.
J
Jakeluverkko
Sähköverkko, jonka nimellisjännite on pienempi kuin 110 kilovolttia.
K
Kantaverkko
Koko maan kattava nimellisjännitteeltään 400 kilovoltin tai 220 kilovoltin sähköverkko
Keskihinta
Keskihinta saadaan jakamalla kaikki sähkön hankinnan kustannukset käytetyn energian määrällä. Yksikkönä käytetään senttiä/kWh tai euroa/MWh.
Kuormituskäyrä
Kuormituskäyrällä kuvataan sähkötehon ajallista riippuvuutta. Kuormituskäyrää voidaan käyttää mm. sähkön huipputehojen ajankohdan selvittämiseen. Vuoden kuormituskäyrä sisältää 8 760 tuntiarvoa, ja sen selvittäminen on hyödyllistä ennen sähkötarjouspyyntöjä.
L
Liittyjä
Jakeluverkon kanssa liittymissopimuksen tekevä sähkönkäyttöpaikan omistaja tai haltija.
Liittymisjohto
Yhtä liittyjää varten rakennettu lyhyt sähköjohto, jolla liittyjä liitetään jakeluverkkoon.
Liittymä
Ne osat jakeluverkonhaltijan hallitsemista johdoista ja laitteista, jotka ovat tarpeen sähkön toimittamiseksi liittyjän sähkönkäyttöpaikalle.
Loisteho
Loisteholla tarkoitetaan sitä osaa näennäistehosta, jossa sähkövirta ja -jännite esiintyy. Tästä johtuen loisteho ei tee hyötytyötä. Loisvirta kulkee sähköverkossa aiheuttaen kuitenkin virtahäviöitä ja suurentaen sähköverkoston mitoitustarvetta. Loistehon yhteydessä käytetään usein yksikköä kVAr, jossa kirjain r on lyhenne reaktiivisuudesta. Reaktiivista loistehoa tarvitsevat toiminnassaan mm. pyörivät sähkömoottorit ja loisteputkien kuristimet.
M
Motiva Oy
Puolueeton, uusiutuvien energialähteiden ja energian tehokkaan käytön markkinoita aktivoiva palvelukeskus.
N
Näennäisteho
Jännitteen ja virran lukuarvojen tulo. Näennäisteho ei kerro vaihtosähkössä esiintyvää virran ja jännitteen välistä vaihe-eroa, joka syntyy sähköenergian varastoituessa sähkö- ja magneettikenttiin. Näennäisteho ilmoitetaan yksiköllä volttoampeeri (VA).
O
Ominaiskulutus
Kohteen vuotuinen energian tai veden kulutus jaettuna kohteen jollakin kulutusta selittävällä tekijällä, yleensä rakennustilavuudella (kWh/rm3) tai tuotantomäärällä (esim. kWh/ton).
OTC-markkinat
OTC tulee sanoista Over the Counter ja sillä tarkoitetaan kaikkea sähköpörssin ulkopuolella käytävää sähkökauppaa.
POR
Raskas polttoöljy
Pätöteho
Virran ja jännitteen samanvaiheisten lukuarvojen tulo. Pätöteho on se osa näennäistehoa, joka saadaan hyötykäyttöön. Sähkökaupassa myytävä sähkö on nimenomaan pätötehoa.
Päästöoikeus
Päästöoikeus oikeuttaa päästämään ympäristöön yhden tonnin hiilidioksidia.
Päästölupa
Lupa, joka vaaditaan kaikilta päästökaupan piirissä olevilta yrityksiltä. Päästöluvan myöntää Suomessa Energiamarkkinavirasto.
R
Rajakustannus
Korkein tuotantokustannus, jolla tuotantolaitosta kannattaa kulloinkin käyttää.
Risteilyhyöty
Hyöty, joka voidaan saavuttaa eri käyttökohteiden kuormituksia yhdistämällä.
S
Siirtohinta
Verkonhaltijan perimä korvaus sähköverkkonsa käytöstä
Spot-hinta
Pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa Spot-sähkökauppaa käydään 24 tunnin jaksoissa. Kaupat tehdään päivittäin Suomen aikaa kello 13.00 mennessä ja sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti.
Sähkösalkku
Sähkösalkku koostuu monista sopimuksista ja rahoitusinstrumenteista. Sillä pyritään suojaamaan omaa sähkönhankintaa suurilta hintariskeiltä. Salkkua hoitaa yleensä ulkopuolinen konsulttiyhtiö.
Sähkötermiinit (futuurit ja forwardit)
Sähkön pörssikauppaa käydään myös johdannaisilla kuten muussakin pörssitoiminnassa. Termiinit on yhteisnimitys futuureilla ja forwardeilla ja niillä voidaan suojautua sähkön hintavaihteluilta tulevaisuudessa.
T
Tariffi
Sähkön ja kaukolämmön hinnoittelujärjestelmä.
TE-keskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus
Tehoristeily
Sähkön kuormitushuippujen eriaikaisen esiintymisen suuruus. Mitä paremmin huipputehot esiintyvät eri aikaan, sitä suurempi on huipun käyttöaika ja sitä edullisemmin sähkön voi saada.
TEM
Työ- ja elinkeinoministeriö
Toimitusvelvollisuus
Määräävässä markkina-asemassa jakeluverkonhaltijan vastuualueella olevan sähkön vähittäismyyjän on toimitettava sähköä kohtuulliseen hintaan asiakkaan sitä pyytäessä, jos asiakkaalla ei ole muita taloudellisesti kilpailukykyisiä sähkönhankintamahdollisuuksia sähköverkon kautta. Jos yritys siirtyy ostamaan sähkönsä kilpailluilta sähkömarkkinoilta, sillä ei ole välttämättä ehdotonta oikeutta palata toimitusvelvollisuuden piiriin.
Tuntitehomittaus
Mikäli sähkönkäyttöpaikan pääsulakekoko on suurempi kuin 3 x 63 A ja tehotarve on yli 45 kW, kohteeseen tarvitaan tuntitehomittaus sähkön käytön kilpailuttamiseksi.
V
Verkonhaltija
Se osa paikallista sähköyhtiötä, joka vastaa sähkön jakeluverkon käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä
