Koronaviruksen vaikutukset huolinta- ja logistiikka-alaan (Päivitetty 25.5.2020)

 

Julkaistu 17.03.2020|Kirjoittanut

Päivitetty 25.5.2020

Koronaviruspandemiatilanne elää nopeasti ja vaikuttaa yhteiskuntien toimintoihin, myös liikkumiseen. Kaiken kaikkiaan rahtiliikenne toimii lähes normaalisti maantie- ja rautatiekuljetuksissa sekä aluksilla ja satamissa, vaikka henkilöliikennettä on rajoitettu globaalisti. Lentoliikenteessä on huomattavia muutoksia, kun 90 % matkustajalennoista on peruttu. Erityisesti lentorahdille haetaan nyt jatkuvasti uusia reittejä ja toimintatapoja. Yritysten on hyvä varautua uudelleen järjestelemään logistiikkaketjujaan. Lisäksi logistiset ketjut voivat hidastua tulevina viikkoina. Suomessa kuitenkin tavaraliikenne toimii varsin hyvin.

Tavaraliikenteen kuljetusvolyymeissa on vaihtelua niin viennissä kuin tuonnissa. Rajoitusten purku etenee varovaisesti Euroopassa, mutta sen vaikutusten arvioidaan vaikuttavan Suomeen vasta viiveellä. Logistiikkatoimijoiden yleinen näkemys vaikuttaa olevan, että nopeaa tilanteen paranemista ei näköpiirissä, vaan odotukset ovat ennemminkin, että Q3 muodostuu haasteelliseksi alalle.

Huolinta- ja logistiikkayritykset ovat ohjeistaneet henkilöstöään koronaviruksen ehkäisyyn erilaisin käytännön toimenpitein.

Lentokuljetukset

Kansainvälinen lentoliikenne toimii minimikapasiteetilla, mikä aiheuttanut haasteista lentorahdin toimintaedellytyksiin ympäri maailmaa. Lentohuolinnassa on globaalisti esiintynyt jossain määrin vaikeuksia järjestää kuljetuksia, koska kuljetusten hinnat ja tarjolla olevat lentoyhteydet vaihtelevat. Rahtikoneverkosto toimii yhä, mutta kapasiteettia on rajatusti tarjolla. Aasian ja Euroopan välinen lentorahtikysyntä ylittää tarjonnan tällä hetkellä ja markkinahinnat ovat nousseet. Erityisesti Kiinan toimituksissa voi esiintyä muutaman päivän viiveitä ja yksittäisten lähetysten kokorajoituksia on jouduttu ottamaan käyttöön.

Suomen ulkomaankaupasta lentorahdin rahallinen arvo on lähes kolmannes, vaikka sen osuus ulkomaankaupasta on vain reilun prosentin verran. Finnairin matkustajalennoista noin 90 % on peruuntunut. Noin kaksi kolmasosaa Suomen lentorahdista kulkee yleensä matkustajakoneiden ruumassa, joten peruutusten vaikutukset ovat merkittäviä lentorahdille. Uusia ratkaisuja lentorahdille on kuitenkin syntynyt, kun matkustajakoneita on muutettu rahtiliikenteeseen sopiviksi ja uusia reitityksiä on tehty. Finnair esimerkiksi on avannut rahtiyhteyksiä maailmalle laajarunkokoneillaan.

Kuriiriyhtiöt lentävät edelleen Suomeen ja Suomesta ja pystyvät näin helpottamaan lentorahtiin liittyviä kapasiteettihaasteita, vaikkakin paikallisia nouto- ja jakelurajoituksia on paikoin johtuen viranomaissäädöksistä eri maissa.

Kotimaan ja ulkomaanlentojen reittiverkostoa on supistunut murto-osaan. Suomen sisäiset lentokuljetukset ovat siirtyneet kuljetettavaksi maantiekuljetuksina ja Suomen lentorahtia reititetään muille reiteille road-air -kuljetuksina.

Maantiekuljetukset, rahtiliikenne

Epidemiatilanteesta huolimatta Euroopassa tavaraliikenne on sallittua koko sisämarkkina-alueella. Euroopassa useat maat ovat sulkeneet rajojaan tai rajoittaneet henkilöliikennettä voimakkaasti rajoillaan. Rahtiliikenne on jätetty rajoitusten ulkopuolella. Kuitenkin rajavalvontatoimenpiteet, laivavuorojen peruuntumiset, kuljettajille määrätyt tarkastukset ja karanteenit aiheuttavat haasteita liikenteeseen ja viiveitä rajojen ylityksissä. Lähetykset voivat näin ollen viivästyä ja ruuhkautua. Kansainvälinen maantieliikenne toimii olosuhteisiin nähden melko normaalisti.

Kotimaan tavarankuljetukset toimivat tällä hetkellä normaalisti ja Suomen sisäiset lentokuljetukset ovat siirtyneet kuljetettavaksi maantiekuljetuksina. Kuitenkin asiakkaille annettavia kuljetusaikalupauksista on saatettu muuttaa pidemmäksi. Kaikki tarvittavat kuljetukset pystytään hoitamaan.

Suomen sisäinen tavaraliikenne on kuitenkin kokonaisuutena vähentynyt ja kuljetusvolyymeissa on vaihtelua. Kysynnän vähentymiseen vaikuttaa esimerkiksi ravintoloihin menevien tuotteiden poistuminen. Kotimaan sisäiset elintarvikekuljetukset ovat edelleen normaalilla tasolla. Lisäksi verkkokaupan pakettikuljetukset ovat kasvaneet ja ne on korkealla tasolla. Sekä ulkomailla että Suomessa lähettäjien tai vastaanottajien luona tehtävät erityistoimenpiteet tuoneet hidastuksia prosesseihin. 

Valtioneuvosto antoi 26. maaliskuuta 2020 asetuksen linja-autojen ja tieliikenteen raskaan tavaraliikenteen ajoaikojen pidentämistä ja lepoaikojen lyhentämistä koronavirustilanteesta johtuen. Asetuksella on tarkoitus turvata kotimaan tavarakuljetuksia ja yhteiskunnan huoltovarmuutta. Normaaleihin ajo- ja lepoaikoihin palataan 1.6.2020.

Merikuljetukset

Tällä hetkellä merirahtia kulkee edelleen Euroopan ja muiden maanosien välillä melko hyvin. Overseas-konttivarustamot ovat peruneet laivavuoroja mannerten välisessä liikenteessä. Peruuttamalla laivavuoroja varustamot pyrkivät varmistamaan, että kulkeville vuoroille saadaan riittävästi kuljetettavaa rahtia. Viranomaiset ja Suomessa toimivat konttivarustamot seuraavat yhdessä konttiliikenteen kapasiteetin kehittymistä. Meriliikenteessä on myös raportoitu jonkin verran ongelmia miehistönvaihdoissa niin Suomessa kuin ulkomailla. Lisäksi merirahtihinnat ovat kallistuneet, erityisesti Euroopasta itään.

Suomi on käytännössä logistisesti saari, merikuljetusten osuus maamme tuonnista on noin 80 % ja viennistä noin 90 %. Matkustaja-autolauttojen mukana kulkee huomattava määrä rekkoja. 25.3. Huoltovarmuuskeskus käynnisti merikuljetusten taloudelliset tukitoimet noin kolmeksi kuukaudeksi. Tarkoituksena on turvata huoltovarmuuden kannalta tärkeät maantierahdin tavaravirrat Suomesta Ruotsiin, Baltiaan ja Keski-Eurooppaan. Tukijärjestelyyn kuuluvat alukset liikennöivät Helsinki - Tallinna, Turku - Tukholma ja Vaasa - Uumaja -reiteillä. Turku - Tukholma reitin alukset varmistavat samalla myös Ahvenanmaan rahtiliikenteen jatkumisen Suomeen ja Ruotsiin. Maantiekuljetusten laivakuljetuskapasiteetin on arvioitu näillä edellä mainituilla yhteysväleillä riittävän.

Sisärajavalvonta ja rajaliikenteen rajoittaminen jatkuu 7.5.2020 tehdyllä Valtioneuvoston päätöksellä 14.6.2020 asti. Rajoituksia kuitenkin lievennetään työmatkaliikenteen ja muun välttämättömän liikenteen osalta 14.5.2020 alkaen.

Satamien volyymit supistuneet globaalilla tasolla 5-25 %. Suomen satamien toiminta on jatkunut lähes normaalisti rahtiliikenteen kannalta, mutta rahtimäärissä vaihtelu on kuitenkin suurta. Suomen kannalta tärkeät satamat Euroopassa toimivat edelleen.

Raideliikenne 

Raideliikenteen tavarakuljetuksien volyymissä on laskua tällä hetkellä. Kaikki tarvittava tavaraliikenteen junakuljetukset pystytään hoitamaan.

Suomi - Kiina -konttijunakuljetukset ovat lisääntyneet ja junien pituutta on nostettu. Lisäksi konttijunayhteydet kasvaneet myös Keski-Euroopan ja Aasian välillä.

Ajankohtaista tietoa logistiikka-alasta:

Huolinta- ja logistiikkayritysten koronasivustoja:

Euroopan komission ohjeita:

  • Euroopan komissio kehotti 26.3. EU:n jäsenvaltioita tukemaan rahtilentotoimintaa koronaviruspandemian aikana. Komissio julkaisi ohjeet, joissa suositetaan toiminnallisia ja organisatorisia toimia keskeisten tavaravirtojen, kuten lääkinälliset laitteiden, turvaamiseksi.
  • Euroopan komissio julkaisi 16.3. ohjeiston jäsenmaille rajavalvontatoimenpiteistä. Ohjeissa korostettiin, että tavaroiden ja palveluiden kuljetukset tulisi sallia rajojen yli.
  • Komissio julkaisi 23.3. käytännön ohjeita tavarakuljetusten turvaamiseksi EU:ssa vihreitä kaistoja pitkin.

SHLL tulee seuraamaan tilanteen ja viranomaisohjeiden kehittymistä tarkoin. Lisäksi seuraamme myös koronaviruksen vaikutuksista kansainväliseen logistiikkaan ja toimitusketjuihin. Päivitämme tätä sivua.

Seuraamalla SHLL:n Twitter-tiliä ja liiton toimiston työntekijöiden Twitter-tilejä, toimitusjohtaja Petri Laitinen ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Anna Haakana, saat ajankohtaista tietoa aiheesta.