Koronavirus tuo esille huolinta- ja logistiikka-alan merkityksen

08.05.2020 | Kirjoittanut Anna Haakana

Ko­ro­na­vi­rus on tuo­nut val­ta­via vai­ku­tuk­sia ih­mis­ten ar­keen ja liik­ku­mi­seen niin Suo­mes­sa kuin muual­la­kin maail­mas­sa. Mai­den ra­jat ylit­tä­vä hen­ki­lö­lii­ken­ne on py­säh­ty­nyt lä­hes kaik­kial­la maail­mas­sa. Vaik­ka rah­ti­lii­ken­ne saa kul­kea ra­jo­jen yli, on vi­rus vai­kut­ta­nut myös sii­hen voi­mak­kaas­ti.

Logistisesti Suomen on usein sanottu olevan saari. Valtaosa, hieman yli 84 prosenttia eli noin 91 miljoonaa tonnia, ulkomaankauppamme tavaravirroista kulkee meriteitse. Maakuljetusten osuus tavarakuljetuksista on reilu 10 prosenttia eli lähes 14 miljoonaa tonnia. Lentokuljetusten osuus noin prosentin eli noin 317 tuhatta tonnia.¹ Lentorahdista on kuitenkin huomattava, että vaikka se vaikuttaa vähäiseltä määrältään on sen rahallinen arvo lähes kolmannes Suomen ulkomaankaupasta.

Nykypäivän tuotantoketjut ovat riippuvaisia kansainvälisistä tavaravirroista. Koronavirus on hetkellisesti muuttanut näitä virtoja ja yritykset joutuvat nyt järjestelemään uudelleen logistiikkaketjujaan. Esimerkiksi noin kaksi kolmasosaa Suomen lentorahdista kulkee matkustajakoneiden ruumassa, joten matkustajalentojen katkeamisella on merkittävä vaikutus rahdin liikkumiseen.

Koronan aiheuttamat mullistukset tuotantoketjuissa ja rahtikuljetuksissa korostavat, miten riippuvaisia olemme toimivasta logistiikasta ja alan ammattilaisista. Nyt jos koskaan tarvitaan huolitsijoita. Huolitsijat ovat kansainvälisen logistiikan asiantuntijoita, jotka ratkovat asiakkaittensa haasteita. Alan yritykset tekevät oman osansa, että Suomi selviää näistä poikkeusoloista. SHLL:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Halmetoja kertoi Paltan haastattelussa, että hänen mielestään huolinta-ala on yksinkertaisesti hieno. En voisi olla enempää samaa mieltä, niinhän se on. Huolinta- ja logistiikkapalvelut muodostavat kansainvälisen kaupankäynnin perustan. Huolitsijat käytännössä huolehtivat siitä, että lähetetty tavara saavuttaa vastaanottajan kustannustehokkaasti voimassa olevien kansallisten ja kansainvälisten lakien, direktiivien, määräysten ja sopimusten edellyttämällä tavalla, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa myös tässä kummallisessa maailmanajassa. Huolitsijat varmistavat työllään, että Suomen logistinen kilpailukyky säilyy.

Merkittävä, mutta tuntematon ala

Merkittävyydestään huolimatta ala kohtaa haasteita vetovoimaisuudessa ja tunnettavuudessa. Nuorille suunnatuissa kyselyissä kiinnostus logistiikka- ja huolinta-alaan on vaihdellut vuosien aikana jonkin verran. Lähes poikkeuksetta ala on sijoittunut vähiten kiinnostavien toimialojen joukkoon. Osa syy tähän on varmaankin se, että ala on hyvin monelle tuntematon. Logistiikka liitetään mielikuvissa usein rekalla ajamiseen ja huolinta jo pelkästään sanana on monelle tuntematon.

Osaava työvoima on kuitenkin huolinta- ja logistiikka-alan menestyksen edellytys, joten alan vetovoimaisuuteen tulee kiinnittää huomioita. Ala on jo tehnyt töitä alan tunnettuuden kasvattamiseksi esimerkiksi korkeakouluyhteistyöllä, mutta työtä pitää vielä jatkaa. Nuoret mainitsevat haluavansa tehdä merkityksellistä työtä yhteiskunnallisesti merkittävällä toimialalla. On hieman nurinkurista, että koronakriisin kautta sekä huolinta- ja logistiikka-alan yhteiskunnallinen rooli että logistiikkaketjujen arkkitehtien työn merkityksellisyys on korostunut. Yhtenä esimerkkinä tästä voidaan nähdä alan esiintyminen tämän hetken uutisissa. Nykyinen kriisi ei varmasti vielä yksinään aja nuoria alalle sankoin joukoin, mutta ainakin se on nostanut alaa hieman enemmän esille ja antanut sen työntekijöille heidän ansaitsemaan arvostusta.

Anna Haakana

Kirjoittaja on SHLL:n elinkeinopoliittinen asiantuntija

1) Tulli: Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2019.