Logistiikan toimintaedellytyksiin panostaminen auttaa toipumaan koronakriisin tuomasta talousahdingosta

Koronakriisi on osoittanut pienen Suomen riippuvuuden maailmankaupasta ja toimivasta logistiikasta. Suomen hallituksen tulee omalta osaltaan huolehtia logistiikan kansainvälisestä kilpailukyvystä tilanteessa kuin tilanteessa, Paltan logistiikan toimialapäällikkö ja SHLL:n toimitusjohtaja Petri Laitinen kirjoittaa.

merikontteja parkkipaikalla

Käynnissä oleva koronakriisi on osunut rajusti sekä yrityksiin että valtion talouteen. Koronaviruksen loppulaskua Suomen taloudelle voi vain arvailla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on arvioinut, että Suomen talous voi supistua tänä vuonna jopa 5 prosenttia ja samansuuntaisia sekä reilusti synkempiä arvioita taantumaan painuvasta Suomesta ovat esittäneet myös muut talousennusteita julkaisevat tahot kuten Suomen Pankki.

Vaikka koronakriisi on laittanut Suomen yritysten ja valtion talouden mullin mallin, vielä sekaisimmin ne olisivat, mikäli talouden pyörää liikkeessä pitävä tavaralogistiikka ei toimisi. Valtioiden sulkiessa eri puolella maailmaa rajojaan henkilöliikenteeltä, tavaraliikenne on lähes kaikkialla pidetty toiminnassa, niin valtioiden huoltovarmuuden kuin elinkeinoelämän hengissä pysymisen takia.

Suomessa tavaralogistiikka on koronaepidemian aikaan toiminut hyvin olosuhteisiin nähden. Niin kotimaan kuljetukset kuin Suomen elinkeinoelämän tarvitsemat kansainväliset vienti- ja tuontikuljetukset on pystytty hoitamaan logistiikkapalveluyritysten toimesta koronaviruksen tuomista haasteista huolimatta. Esimerkiksi kun lentorahti Helsinki-Vantaan lentokentän kautta on lähes totaalisesti estynyt, Suomen lentorahtia ajetaan rekoilla Keski-Eurooppaan, josta rahti lennätetään kohteeseensa vielä operoitavilla reittilennoilla tai käyttöön otetuilla rahtikoneilla.

Toimiva logistiikka elinehto Suomelle

Kaiken kaikkiaan koronakriisi on osoittanut pienen Suomen riippuvuuden maailmankaupasta ja toimivasta logistiikasta. Ilman vientiä elintasomme olisi merkittävästi alempi kuin se on nyt. Vaikka palveluvienti onnistuu usein digitaalisesti ilman fyysisiä kuljetuksia, vientimme tarvitsee ehdottomasti myös tehokasta ja kilpailukykyistä logistiikkaa. Suomen hallituksen tulee omalta osaltaan huolehtia logistiikan kansainvälisestä kilpailukyvystä tilanteessa kuin tilanteessa.

Hyvä toimenpide valtiolta olisi päätös poistaa väylämaksun maksuvelvollisuus meriliikennöinnistä. Toimenpiteellä valtio pystyisi varmistamaan Suomen merikuljetusten jatkuvuutta ja varustamoyritysten toimintaedellytyksiä. Koska lähes 90 prosenttia Suomen viennin ja tuonnin tonneista kulkee meriteitse, väylämaksun alennus olisi omiaan varmistamaan myös Suomen elinkeinoelämälle kustannustehokkaammat merikuljetukset.

Paltassa katsomme, että Suomessa väylämaksusta tulisi luopua pysyvästi kokonaan, sillä meriväylät ja niiden ylläpito ovat valtion perusinfraa ja niiden ylläpito tulisi rahoittaa valtion budjetista.

Infrahankkeet avuksi elvytykseen ja hiilineutraalisuustavoitteisiin

Hallituksen tulisi myös käynnistää kaavailtua nopeammin jo tiedossa olevia liikenteen infrahakkeita, jotka yhtäältä loisivat työpaikkoja ja auttaisivat Suomea elvyttämään talouttaan koronaviruksen aiheuttamasta shokista ja toisaalta olisivat omiaan edistämään siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan sekä parantaisivat Suomen logistiikan toimivuutta.

Tällaisia hankkeita olisivat muun muassa raideliikenteen nopeusrajoitusten poisto-ohjelma (n. 60 milj. euroa) ja raideliikennettä paikallisesti hidastavien radan puutteiden parantamisohjelma (n. 200 milj. euroa). Myös tieverkoston korjausvelkaan kohdistettavilla nopeutetulla 300 miljoonan lisäkorjauspaketilla olisi edellä kuvatut vaikutukset ja ne kohdistuisivat sellaisiin kohteisiin, jotka tulisi joka tapauksessa tehdä lähivuosina tieverkostomme rappeutumisen estämiseksi.

Oli kriisi tai ei, Suomen logistiikan kilpailukyvystä tulee huolehtia tilanteessa kuin tilanteessa. Toimiva ja kustannustehokas logistiikka on Suomen talouden verisuonisto, joka pitää Suomen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintakykyisenä ja hyvässä hapessa.

Kirjoitus on julkaistu myös Paltan nettisivuilla 9.4.

Petri Laitinen

Kirjoittaja on SHLL:n toimitusjohtaja ja Paltan logistiikan toimialapäällikkö


Koronavirus tuo esille huolinta- ja logistiikka-alan merkityksen

Koronavirus on tuonut valtavia vaikutuksia ihmisten arkeen ja liikkumiseen niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Maiden rajat ylittävä henkilöliikenne on pysähtynyt lähes kaikkialla maailmassa. Vaikka rahtiliikenne saa kulkea rajojen yli, on virus vaikuttanut myös siihen voimakkaasti.

Rekkoja parkkipaikalla

Logistisesti Suomen on usein sanottu olevan saari. Valtaosa, hieman yli 84 prosenttia eli noin 91 miljoonaa tonnia, ulkomaankauppamme tavaravirroista kulkee meriteitse. Maakuljetusten osuus tavarakuljetuksista on reilu 10 prosenttia eli lähes 14 miljoonaa tonnia. Lentokuljetusten osuus noin prosentin eli noin 317 tuhatta tonnia.1 Lentorahdista on kuitenkin huomattava, että vaikka se vaikuttaa vähäiseltä määrältään on sen rahallinen arvo lähes kolmannes Suomen ulkomaankaupasta.

Nykypäivän tuotantoketjut ovat riippuvaisia kansainvälisistä tavaravirroista. Koronavirus on hetkellisesti muuttanut näitä virtoja ja yritykset joutuvat nyt järjestelemään uudelleen logistiikkaketjujaan. Esimerkiksi noin kaksi kolmasosaa Suomen lentorahdista kulkee matkustajakoneiden ruumassa, joten matkustajalentojen katkeamisella on merkittävä vaikutus rahdin liikkumiseen.

Koronan aiheuttamat mullistukset tuotantoketjuissa ja rahtikuljetuksissa korostavat, miten riippuvaisia olemme toimivasta logistiikasta ja alan ammattilaisista. Nyt jos koskaan tarvitaan huolitsijoita. Huolitsijat ovat kansainvälisen logistiikan asiantuntijoita, jotka ratkovat asiakkaittensa haasteita. Alan yritykset tekevät oman osansa, että Suomi selviää näistä poikkeusoloista. SHLL:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Halmetoja kertoi Paltan haastattelussa, että hänen mielestään huolinta-ala on yksinkertaisesti hieno. En voisi olla enempää samaa mieltä, niinhän se on. Huolinta- ja logistiikkapalvelut muodostavat kansainvälisen kaupankäynnin perustan. Huolitsijat käytännössä huolehtivat siitä, että lähetetty tavara saavuttaa vastaanottajan kustannustehokkaasti voimassa olevien kansallisten ja kansainvälisten lakien, direktiivien, määräysten ja sopimusten edellyttämällä tavalla, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa myös tässä kummallisessa maailmanajassa. Huolitsijat varmistavat työllään, että Suomen logistinen kilpailukyky säilyy.

Merkittävä, mutta tuntematon ala

Merkittävyydestään huolimatta ala kohtaa haasteita vetovoimaisuudessa ja tunnettavuudessa. Nuorille suunnatuissa kyselyissä kiinnostus logistiikka- ja huolinta-alaan on vaihdellut vuosien aikana jonkin verran. Lähes poikkeuksetta ala on sijoittunut vähiten kiinnostavien toimialojen joukkoon. Osa syy tähän on varmaankin se, että ala on hyvin monelle tuntematon. Logistiikka liitetään mielikuvissa usein rekalla ajamiseen ja huolinta jo pelkästään sanana on monelle tuntematon.

Osaava työvoima on kuitenkin huolinta- ja logistiikka-alan menestyksen edellytys, joten alan vetovoimaisuuteen tulee kiinnittää huomioita. Ala on jo tehnyt töitä alan tunnettuuden kasvattamiseksi esimerkiksi korkeakouluyhteistyöllä, mutta työtä pitää vielä jatkaa. Nuoret mainitsevat haluavansa tehdä merkityksellistä työtä yhteiskunnallisesti merkittävällä toimialalla. On hieman nurinkurista, että koronakriisin kautta sekä huolinta- ja logistiikka-alan yhteiskunnallinen rooli että logistiikkaketjujen arkkitehtien työn merkityksellisyys on korostunut. Yhtenä esimerkkinä tästä voidaan nähdä alan esiintyminen tämän hetken uutisissa. Nykyinen kriisi ei varmasti vielä yksinään aja nuoria alalle sankoin joukoin, mutta ainakin se on nostanut alaa hieman enemmän esille ja antanut sen työntekijöille heidän ansaitsemaan arvostusta.

Anna Haakana

Kirjoittaja on SHLL:n elinkeinopoliittinen asiantuntija

1) Tulli: Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2019.