Miten EU:n liikkuvuuspaketti toteutetaan?

12.11.2020 | Kirjoittanut Anna Haakana

EU:n liikkuvuuspaketin kansallisen lainsäädännön valmistelu on alkanut. Paketti tuo mukanaan paljon hyviä uudistuksia, mutta työtä on vielä paljon edessä. Huolinta-ala seuraa kiinnostuneena kansallista lainsäädäntötyötä.

Heinäkuussa 2020 hyväksytyn EU:n liikkuvuuspaketin kansallisen lainsäädännön valmistelu on käynnistynyt liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Samassa yhteydessä arvioidaan hallitusohjelman mukaisten, kuljetusten tilaajanvastuuta koskevien kirjausten lisääminen liikennepalvelulakiin.

EU:n liikkuvuuspaketin tavoitteena on yhtenäistää tieliikenteen sisämarkkinoiden sääntelyä, parantaa kuljettajien työoloja sekä tehostaa valvontaa EU:n alueella. Liikkuvuuspaketilla pyritään selkeyttämään alan säännöksiä ja yhtenäistämään niiden soveltamista eri jäsenmaissa. Yhtenäiset säännöt edistävät myös kaikkien tienkäyttäjien liikenneturvallisuutta.

Kaiken kaikkiaan liikkuvuuspaketin tavoitteet ovat huolinta-alan näkökulmasta kannatettavia, vaikka itse EU:n liikkuvuuspaketti olikin lopputulokseltaan kompromissien kompromissi, eli ei suikaan täydellinen. Sääntöjen yhtenäistäminen ja selkeyttäminen tekee kilpailusta toivottavasti reilumpaa samalla karsien pois kuljetusalalle pesiytyneitä kyseenalaisia toimintatapoja.

Tilaajavastuukysymyksillä suuri merkitys huolinta-alalle

Kuljetuksen tilaajavastuukysymykset ovat erittäin keskeisiä huolinta-alan kannalta, koska ala pitkälti työkseen sopimusrahdinkuljettajana järjestää kuljetuksia omille kuljetusasiakkailleen tilaten varsinaiset operatiiviset kuljetukset alirahdinkuljettajilta. Eli huolitsijat ovat ammattimaisia kuljetusten tilaajia, minkä takia tilaajavastuukysymyksillä monia muita toimijoita paljon suurempi merkitys.

Harmaata talouden torjumiseksi tilaajavastuuasia on tärkeä ja yhteisiä pelisääntöjä tulee noudattaa, jotta väärinkäytökset eivät estä reilua kilpailua kuljetusalalla. Huolinta-ala kuitenkin toivoo, että pykälät kirjoitettaisiin niin, että liikennepalvelulakiin sisällytettävät tilaajavastuuasiat on tilaajan mahdollista suorittaa ilman merkittävää hallinnollista taakkaa eikä tilaajavastuupykälistä muodostuisi hallinnollista kilpailunestettä kotimaisen ja ulkomaisen alirahdinkuljettajan käyttämisen osalta. Tämä on valitettavasti tilanne tälle hetkellä yleisen tilaajavastuulain selvitysvelvollisuuden kautta. Liikennepalvelulakiin sisällytettävien tilaajavastuumääräysten yhteydessä olisi hyvä tarkastella tilaajanvastuumääräyksien soveltamista kuljetustoimeksiannoissa ylipäätään ja pohtia niiden toimivuutta.

Jos EU:n liikkuvuuspaketin kautta tullaan jossain vaiheessa säätämään tilaajavastuusta maantiekuljetuksissa, niin säätäminen tulee tehdä siten, että EU:n määräyksellä kerrotaan ne asiat, jotka tilaajan tulee selvittää, mutta mitään kansallisia lisämääräyksiä ei tulisi hyväksyä, sillä niillä aiheutetaan samalla teknisiä ja hallinnollisia kilpailuesteitä. Mikäli liikennepalvelulakiin lisätään EU lainsäädännön kautta tilaajavastuumääräyksiä kuljetusten osalta, niin tärkeää olisi poistaa tilaajavastuuasiat kuljetusten osalta tilaajavastuulaista. Tilaajavastuuasiasta tulisi säätää vain yhdessä laissa, eikä useassa eri paikkaa.

Työtä on vielä paljon edessä

Tilaajavastuun lisäksi liikkuvuuspaketissa on myös muita huolinta- ja logistiikka-alalle keskeisiä kohtia. Kotimaan ja kansainvälisessä liikenteessä kuljettajien ajo- ja lepoajat ja kuljettajan paluu kotipaikkakunnalleen on keskeinentärkeä asia huolinta-alan yritysten suunnitellessa ja organisoidessa kansainvälisiä maantiekuljetuksiaan. Kyseessä on merkittävä kustannuskysymys, mutta myös kuljettaja- ja lastiturvallisuuskysymys. Myös Lisäksi ajoneuvon pakollinen paluu kotipaikkakunnalle on tärkeä olennainen asia alan yritysten suunnitellessa kansainvälisiä maantiekuljetuksia. Huolinta- ja logistiikka-ala toivoo myös kabotaasista selkeitä ja yksiselitteisiä sääntöjä.

Vaikka paketti tuo mukanaan hyviä uudistuksia, niiden toteuttaminen vaatii paljon työtä. SHLL, kuten muut huolinta- ja logistiikka-alan toimijat seuraavatkin kiinnostuneena EU:n liikkuvuuspaketin säädösten tuomista ja sisällyttämistä kansalliseen lainsäädäntöön. Suomen huolinta-ala toteuttaa kansainvälisiä kuljetuksia kaikissa EU-maissa. Alalle on tämän takia tärkeää, että kuljetuksissa on samat yksiselitteiset pelisäännöt EU-maiden sisällä ilman kansallisia lisämääräyksiä tai tulkintoja.

Anna Haakana