Logistiikka ei ole pelkästään kustannustekijä – toimitusketjujen toiminta on turvattava

12.02.2021 | Kirjoittanut Anna Haakana

Tehokas logistiikka on tärkeä kilpailuedun lähde ja osaavat huolitsijat tuottavat kuljetusasiakkaalle merkittävää hyötyä. Covid-19-pandemian vuoksi asetettujen vienti-, tuonti- ja matkustusrajoitusten viivästysten ja häiriöiden kustannukset ovat olleet huomattavia. SHLL on ottanut kantaa liikenteen vihreiden kaistojen päivittämisestä talouden käynnissä pitämiseksi pandemian kiihtyessä uudelleen.

Teollisuuden ja kaupan alan yritysten markkinoilta ostamien logistiikkapalveluiden yhteisarvo on noin 10 miljardia euroa (v. 2017), käy ilmi Huolinta – avain toimivaan ulkomaankauppaan selvityksestä. Yrityksen koko ja toimiala vaikuttavat olennaisesti siihen, kuinka tärkeää logistiikan hallinta teollisuuden ja kaupan alan kilpailukyvylle on. Kaupan alan keskisuurilla ja suurilla yrityksillä noin puolet kokonaiskilpailukyvystä syntyy logistiikan ja toimitusketjun hallinnasta. Teollisuuden keskisuurilla ja suurilla yrityksillä osuus puolestaan on yli kolmanneksen.

Tehokas logistiikka on siis merkittävä kilpailukyvyn ja kilpailuedun lähde, ei ainoastaan kustannustekijä. Logistiikan tehokas hallinta tarkoittaakin, että pystytään onnistuneesti ratkaisemaan niin sanotut ”trade-off”-tilanteet, joissa valittavana on useita vaihtoehtoisia etuja ja haittoja. Suomessa logistiikan tehokkaan hallinnan merkitys korostuu myös maamme etäisen sijainnin vuoksi. Suomi on syrjässä Euroopan keskeisistä markkinoista eikä Suomella ei ole maayhteyttä päämarkkinoihin. Pääosa maamme ulkomaanliikenteestä tapahtuu meritse. Tämän lisäksi Suomen sisäiset etäisyydet ovat pitkiä.

Viivästykset tulevat kalliiksi

Logistiikkakustannukset voidaan jaotella suoriin ja epäsuoriin kustannuksiin. Logistiikan epäsuorat kustannukset ovat usein näkymättömiä ja niiden suuruutta on vaikeampi hahmottaa kuin suorien kustannusten. Korkean jalostusarvon tuotteille, kuten lääkkeet tai elektroniikka, epäsuorista kustannuksista merkittävimpiä ovat viivästymiset ja varastoon sitoutuneen pääoman kustannukset sekä tuotteiden muuttuminen epäkuranteiksi. Viivästyksen aiheuttama taloudellinen kustannus maailmankaupassa on 0,6–2,1 prosenttia tavaran arvosta vuorokautta kohti riippuen tavaralajista. Jos tämän luvun suhteuttaa Suomen ulkomaankaupan arvoon vuonna 2019 (131 miljardia euroa), jo päivän tai parin viivästykset voisivat aiheuttaa ulkomaankauppamme toimitusketjuille kymmenien miljoonien eurojen lisäkustannukset.

Covid-19-pandemian puhjetessa Euroopassa alkukeväästä 2020 valtioiden toimenpiteet aiheuttivat aluksi häiriöitä sisämarkkinoilla, kun tavarankuljetusajoneuvot joutuivat jonottamaan rajoilla pitkiä aikoja ja rahtilennot pysähtyivät. Seurauksena oli ongelmia tavaroiden saatavuudessa ja epävarmuutta niiden toimituksissa. Maailman kauppajärjestö arvioi kesäkuussa vuonna 2020, että Covid-19-pandemian vuoksi asetettujen vienti-, tuonti- ja matkustusrajoitusten viivästysten ja häiriöiden kustannukset vastaavat noin 3,4 prosentin tullitariffia maailmankaupassa. Summa on suuruudeltaan noin 2,5 kertaa Suomen bruttokansantuote.

Toimitusketjujen toiminta on turvattava jatkossakin

Euroopan komissio antoi keväällä 2020 niin kutsuttuja vihreitä rajanylityskaistoja käsittelevän tiedonannon. Vihreiden rajanylityskaistojen keskeisenä ajatuksena on taata toimitusketjujen toiminnan jatkuminen sisämarkkinoilla ja välttää mahdolliset tuotteiden saatavuusongelmat.

Vaikkei ongelmia rajanylitysten osalta tavaraliikenteessä Covid-19-pandemian aikana Suomessa ole esiintynytkään, niin on tärkeää, että Suomi tukee toimia, joilla varmistetaan tavarakuljetusten sujuvuus, tuetaan kuljetustyöntekijöiden liikkuvuutta ja oloja ja parannetaan multimodaalista logistiikkaa. Kriisitilanteissa erityisesti lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja muiden kriisispesifisten tuotteiden esteetön kulku on turvattava.

Lisäksi kuljetustyöntekijöiden pitäisi voida liikkua ja ylittää raja ilman minkäänlaisia rajoituksia, jos se on heidän tehtäviensä suorittamisen kannalta tarpeen. Kuljetustyöntekijöitä tulisi pitää kriittisinä työntekijöinä ja palveluntarjoajina, joilta ei pitäisi edellyttää karanteenia heidän suorittaessaan välttämättömiä tehtäviään. On myös huolehdittava siitä, että heidän terveyttään suojellaan täysimääräisesti, ja järjestettävä heidän käyttöönsä riittävät henkilönsuojaimet aina kun sellaisia tarvitaan.

 

SHLL:n kannanoton vihreistä kaistoista löydät täältä.

Anna Haakana