Pidä huolta
27.05.2021 | Kirjoittanut Anna Haakana
Huolinta on sanana Suomessa melko tuntematon. Sanan taustasta ja alan huolenpidosta, bloggaa Anna Haakana.
Aloitettuani Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitolla isälläni oli tapana kysyä hymyssä suin minulta huolettaako. Huolinta-sana herättääkin monenlaisia mielleyhtymiä eivätkä kaikki liity toimialaan.
Huolinta-alasta puhutaan englanniksi termillä freight forwarding, ruotsiksi ja saksaksi ala on spedition ja Italiassa sana on melko samantyylinen eli spedizioni. Mikä sitten on suomenkielisen huolinta-sanan tausta?
Kotimaisten kieltenkeskus (Kotus) osasi kertoa, että Nykysuomen sanakirjan lipustossa huolia- ja huolinta-sanoista alkaa olla enemmän tietoja vasta 1930-luvun lopulta eli sanat ovat alkaneet vakiintua kirjakieleemme viimeistään tällöin, vaikka niiden historia jo ulottuukin 1910-luvulle.
Varhaisimmat tiedot huolia- ja huolinta-sanoista viitaten ammattimaiseen huolintaan ovat ilmeisesti suomen kielen tutkijoiden Virittäjä-lehdessä vuonna 1913 julkaistussa kirjoituksessa Lisiä suomenkieliseen liikesanastoon, jossa on ehdotettu sanoja huolitseminen, huolitsemispalkkio ja huolitsija, speditööri.
Kyseessä on ollut täydennysehdotukseksi tekeillä olleeseen sanakirjaan, jossa pyrittiin kansainvälisille liiketermeille löytämään helppotajuiset suomenkieliset vastineet tai korvaamaan niitä, joiden siihen asti käytetty vastine oli syystä tai toisesta epätyydyttävä tai jotka äänneasunsa takia olivat vaikeita lainasanoina liittää suomen kieleen, kuten brutto.
Myös Ruotsin speditör-sanasta lainatussa speditööri-asuisessa lainasanassa ajateltiin olevan useita supisuomaisille sanoille vieraita äännepiirteitä, kuten sananalkuinen konsonanttiyhtymä, d ja vokaalisointua rikkova jälkitavun öö. On ollut ilmeinen tarve löytää asultaan suomalaisempi vastine.
Suomen kirjakielen historian aikana lainasanojen sijaan on suosittu johdoksia ja yhdyssanoja. Syyt olivat alkuun myös kansanvalistuksellisia. Lainasanoja pyrittiin välttämään, sillä suurin osa suomea puhuvista ei vielä 1800-luvulla ja 1900-luvulle tultaessakaan osannut vieraita kieliä. Ihmiset osasivat korkeintaan vain vähän ruotsia eikä tätäkään Itä-Suomessa ja muualla kauempana rannikoilta.
Sanat huoli ja huolia ovat olleet suomen kielessä käytössä ainakin Mikael Agricolan ajoista saakka. Verbillä huolia on merkityksenä myös ”haluta ottaa vastaan” ja ”huolehtia.” Tämä tekee ymmärrettäväksi, miksi se on valittu ruotsin spediera-verbin vastineeksi, vaikka suomen kielessä verbi onkin vanhastaan kielteisiin merkityksiin asettuva eli niin sanotusti kieltohakuinen. Sanomme siis tavallisemmin esimerkiksi ”en huoli” kuin vaikka ”huolin.”
Huolehtiminen Suomen logistisesta kilpailukyvystä
Huoli- ja huolia-sanojen merkitys kuvastaa mielestäni hyvin toimialaa. Huolitsijat ovat kansainvälisen kaupan ja logistiikan asiantuntijoita. Huolitsijat huolehtivat asiakkaistaan, mutta myös siitä, että Suomessa toimivien yritysten logistinen kilpailukyky säilyy.
Suomi on maailmankaupalle avoin talous, jonka hyvinvointi pitkälti perustuu toimivaan ulkomaankauppaan. Kilpailukykyinen ja osaavasti hoidettu vienti ja tuonti ovat taloutemme elinehto; huolinta on tavaran, tiedon, rahan sekä kuljetusvälineiden ja -yksiköiden oikea-aikaista, kustannustehokasta ja sääntelynmukaista hallintaa ulkomaankaupassa. Huolinta on siis toimivan ja tehokkaan ulkomaankaupan edellytys.
Huolinta-alan yritykset organisoivat ja hallitsevat Suomen ulkomaankaupassa merkittäviä tavaravirtoja. Noin puolet Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista on huolintaliikkeiden organisoimaa, ja että huolitsijoiden käsittelemän ulkomaankaupan arvo on yli 100-kertainen toimialan omaan arvonlisäykseen verrattuna. Huolinnan todellinen merkitys ei rajoitu ainoastaan toimialan omaan osuuteen kansantalouden tilinpidossa (0,4 mrd. euroa), vaan alan mahdollistama ulkomaankauppa heijastuu laajasti koko kansantalouteen ja maamme taloudelliseen hyvinvointiin.
Huolinta-alan yrityksillä on mittavat vaikutukset Suomen ulkomaankaupan kuljetusten ja tullitoiminnan sujuvuuteen, kustannustehokkuuteen, ulkomaankauppaa käyvien yritysten logistiseen kilpailukykyyn, liikenteen ilmastotavoitteiden toteutumiseen, huoltovarmuuteen sekä koko kansantalouden toimintaan. Huolinta-ala siis nimensä mukaan huolehtii monesta.
Kiitos Kotimaisten kielten keskukselle sanan historian selvittämisestä!