Logistinen saavutettavuus ja kilpailukyky varmistettava matkalla kohti vähäpäästöistä liikennettä

28.02.2023 | Kirjoittanut Petri Laitinen

Turvallinen, sujuva ja vähähiilinen liikenne ja logistiikka on kaikkien etu, SHLL:n toimitusjohtaja ja Paltan liikenne- ja logistiikkajohtaja Petri Laitinen bloggaa.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi liikenteeseen ja logistiikkaan kohdistuu globaalisti nyt ja tulevina vuosikymmeninä valtava muutostarve niiden aiheuttamien kasvihuonepäästöjen pienentämiseksi. Vähähiiliseen liikenteeseen siirtyminen tulee aiheuttamaan kustannusten merkittää kasvua ja suuria kilpailukykyhaasteita liikenteelle ja logistiikalle, samalla kun Suomen kansainvälinen saavutettavuus on heikentynyt dramaattisesti Venäjän aloittaman Ukraina-hyökkäyssodan myötä. Seuraavan hallituksen tulee luoda kansallinen toimenpideohjelma Suomen kansainvälisen saavutettavuuden ja logistisen kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Liikenne ja logistiikka palvelevat koko suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Niiden varassa ovat niin kansalaisten päivittäinen liikkuminen kuin toimivat kuljetukset kuluttajille ja yrityksille. Liikenteen verotuksella ja maksuilla on merkittävä vaikutus suomalaisyritysten globaaliin kilpailukykyyn ja menestymiseen maailmalla. Maamme syrjäisen sijainnin, pitkien sisäisten välimatkojen sekä arktisen ilmaston takia tehokas ja kilpailukykyinen logistiikka on Suomelle vielä ratkaisevampaa kuin esimerkiksi keskeisille kilpailijamaillemme Ruotsille ja Saksalle.

Fossiilisten liikennepolttoaineiden kulutus tuottaa merkittävän määrän kasvihuonepäästöjä liikenteessä. Suomessa kotimaan liikenteen osuus kasvihuonepäästöistä oli 21 prosenttia vuonna 2019, joten liikennesektorilla on keskeinen rooli Suomen siirtyessä kohti hiilineutraaliutta. Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry tukee tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä ja sitä, että kansallinen visio hiilettömästä liikenteestä saavutetaan vuoteen 2045 mennessä.

Päästövähennykset tulee toteuttaa siten, että liikenteen ja logistiikan kokonaismaksurasitetta ei Suomessa nosteta entisestään uusilla puhtaasti kansallisiin päätöksiin perustuvilla veroilla tai maksuilla, sillä kansalaisten ja yritysten kokonaismaksurasite on Suomessa korkea. EU:n Fit for 55-energia- ja ilmastopaketin liikennettä koskevien uusien säädösten kautta liikenteen ja logistiikan kustannukset tulevat Suomessa myös nousemaan merkittävästi joka tapauksessa.

SHLL:n sekä useamman muun liikenne- ja logistiikka-alaa edustavan liiton yhdessä laatimassa vähähiilisyystiekartassa kerrotaan toimet, kuinka liikenteen vuodelle 2030 asetetut päästövähennystavoitteet on mahdollista saavuttaa Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä vaarantamatta. Vähähiilisyystiekartassa esitetyt toimet ovat pitkälti myös SHLL:n ehdotukset tulevalle hallitukselle liikenteen päästötavoitteisiin vastaamiseksi. Esimerkiksi henkilöliikenteen ja raskaan liikenteen hankintatukia tulee jatkaa sekä tukea vaihtoehtoisten polttoaineiden valtakunnallisen jakeluverkon ja sähköautojen latausverkoston rakentamista. Vauhdittamalla ajoneuvokaluston uusiutumista vähennetään päästöjä.

Suomen logistisen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan määrätietoisia toimia

Liikenteen ilmastotavoitteiden lisäksi toinen iso ja tärkeä teema seuraavalle hallitukselle on Suomen logistisen saavutettavuuden varmistaminen, sillä kansainvälinen saavutettavuutemme on heikentynyt dramaattisesti Venäjän hyökkäyssodan myötä.

Venäjän ylilentokielto heikentää Suomen asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen pääreittinä. Kansainvälisen konttiliikenteen tasapaino on muuttunut Suomen kannalta epäsuotuisammaksi, kun Venäjälle suuntautuva meriliikenne on vähentynyt merkittävästi. Venäjälle suuntautuva junaliikenne on myös loppumassa. Venäjän hyökkäyssodan vuoksi ovat lisääntyneet myös Itämeren alueen geopoliittiset riskit, joita syyskuussa 2022 tapahtuneet Nordstream-kaasuputkien räjäytykset lisäsivät entisestään, vaikuttaen merkittävästi Suomen huoltovarmuusnäkymiin.

Suomen logistisen aseman muutoksen takia seuraavan hallituksen tulee luoda kansallinen strateginen arvio sekä laatia toimenpideohjelma kansainvälisen saavutettavuuden vahvistamiseksi. Saavutettavuus tulee SHLL:n ja Paltan näkemyksen mukaan ymmärtää laajasti ja kattaen fyysisten ja digitaalisten infrayhteyksien kehittäminen, huoltovarmuusnäkökohdat sekä keskeisten liikenne- ja logistiikkapalvelujen toimintaedellytysten parantaminen, joissa yhtenä varmistettava seikkana on Suomen liikenteen ja logistiikan vero- ja maksutason pitäminen kilpailukykyisenä. Kansainvälisen saavutettavuuden vahvistamisen toimenpideohjelmalla olisi merkittävä vaikutus teollisuuden lisäksi myös matkailun saattamiseksi uudelleen kasvu-uralle, sillä liikenne ja logistiikka palvelevat koko suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää.

Petri Laitinen
Kirjoittaja on SHLL:n toimitusjohtaja ja Paltan liikenne- ja logistiikkajohtaja.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Paltan sivuilla 10.11.2022.
Paltan kaikki hallitusohjelmatavoitteet löydät täältä.