Osaamiseen ja koulutukseen on panostettava jatkossakin
29.03.2023 | Kirjoittanut Anna Haakana
Osaajapula koskettaa eri toimialoja ja koko maata. Rekrytointivaikeudet ja pula osaajista ovat olleet jo pidemmän aikaa yritysten kasvun este, bloggaa Anna Haakana.
Mikäli osaapulaa ei ratkaista niin ongelma jatkuu, pahenee ja kroonistuu. Tulevaisuudessa yhä useampi yritys tulee kohtamaan rekrytointivaikeuksia. Työvoimapula tyrehdyttää yritysten toimintaa, mutta myös kasvua. Palvelualoilla toimivat yritykset ovat kertoneet osaajapulan olevan merkittävä kasvun este. Lisäksi pula osaajista uhkaa vähentää Suomeen tulevia investointeja. Myös seuraava hallitus joutuu ottamaan osaajapulan ratkaisemisen omalle työlistalleen. Seuraavassa hallitusohjelmassa tulee olla konkreettisia ratkaisuja, joilla osaajapulaa lähdetään ratkomaan.
Työelämän murroksesta ja sen asettamista uudenlaisista vaatimuksista niin yrityksille kuin työntekijöille on puhuttu paljon. Monilla aloilla työ esimerkiksi digitalisoituu kovaa vauhtia eikä huolinta- ja logistiikka-ala ole tässä poikkeus. Muuttuva työelämä edellyttää tekijöiltään uutta osaamista ja jatkuvaa oppimista. Niin yksilöllä kuin yrityksellä on vastuu huolehtia osaamisen ajantasaisuudesta. Työvoiman määrän vähentyessä on tärkeää, että jokaiselle Suomessa asuvalle on kaikissa tilanteissa kannattavaa tehdä työtä tai yrittää. Työssä oppimista tulisi tukea ja työelämän tarpeita vastaavan osaamisen päivittämisestä tehdä kannattavampaa esimerkiksi muuttamalla koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmää.
Osaamisen ennakointia tulee edelleen kehittää seuraavalla hallituskaudella. Koulutusten sisältöjä tulee kehittää paremmin työelämän tarpeita vastaaviksi. Tarvitsemme myös tulevaisuudessa huolinta- ja logistiikka-alan osaajia. Tutkintoperusteisen koulutuksen ohelle kaivataan myös koulutusjärjestelmältä uudenlaista joustoa ja kykyä uudistua etupainotteisesti työelämän tarpeita ennakoiden ja niihin vastaten. Tutkintoperusteisen koulutuksen rinnalle on tarve rakentaa ketterästi räätälöitävää ja lyhytkestoista osaamisen kehittämistä. Työssäoppimisen tai esimerkiksi verkkoympäristöjen kautta on mahdollista viedä osaamisen kehittäminen oppijoiden luo pois varsinaisesta oppilaitosympäristöstä madaltaen kynnystä päivittää omaa osaamista. Oppi- ja koulutussopimusten lisäämistä työpaikoilla tulisi tukea luomalla yrityksille kannusteet oppisopimuskouluttamiseen parantamalla koulutuskorvauksia ja pienentämällä oppisopimusopiskelijan minimityöaikaa.
Tutkintoperusteisen koulutuksen ohelle kaivataan myös koulutusjärjestelmältä uudenlaista joustoa ja kykyä uudistua etupainotteisesti työelämän tarpeita ennakoiden ja niihin vastaten. Tutkintoperusteisen koulutuksen rinnalle on tarve rakentaa ketterästi räätälöitävää ja lyhytkestoista osaamisen kehittämistä.
Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimpia haasteita. SHLL tukee hallituksen asettamaa tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä. Myös tämän tavoitteen saavuttamisessa osaavat työntekijät ovat ratkaisevan tärkeitä niin yrityksille kuin koko Suomelle. Osaavan työvoiman avulla pystymme rakentamaan ekologisesti kestävämmän yhteiskunnan ja tulevaisuuden. Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa uudenlaista osaamista, jatkuvaa oppimista ja muutoksensietokykyä. Osaamiseen ja koulutukseen on panostettava jatkossakin.