Logistiikka-alan kilpailukyky vaatii investointeja, innovointia ja optimointia
30.05.2022
Suomen logistiikka-alaa ahdistavat poikkeuksellisen kovat kustannuspaineet. Alan kilpailukyky on turvattavissa tilannekuvan hyvällä hallinnalla ja uusilla teknologioilla, uskoo DB Schenkerin toimitusjohtaja Petteri Nurmi.
Suomen logistiikka-alan kilpailukykyä koettelevat näinä aikoina useammat tekijät yhtaikaa kuin koskaan ennen alan historiassa. Kustannuspaineita aiheuttavat niin Ukrainan sota, polttoaineiden hinnannousu, rahtitilan puute, ympäristövelvoitteet, tiestön huono kunto kuin kuljettajapulakin. Huolintaliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Petteri Nurmi katsoo kaikesta huolimatta luottavaisena tulevaisuuteen. Usealta saralta tulevat uhat ovat torjuttavissa ja kilpailukyky säilytettävissä tilannekuvan hyvällä hallinnalla sekä innovoimalla ja optimoimalla.
Tulevaisuudenuskoinen näkemys on huojentava, sillä huolinta- ja logistiikka-alan toimintavarmuus on samalla koko yhteiskunnan toimimisen ja Suomen kilpailukyvyn pohja. Toimintavarmuus on säilynyt parin viime vuoden aikana pandemiasta ja siitä seuranneista toimista huolimatta. Alan joustavuudesta ovat ottaneet mittaa esimerkiksi lockdownit Aasian satamissa, rahtitilan ja konttien puute merikuljetuksissa sekä lentorahdin kapasiteettivaje ja kallistuneet lentorahdit.
Kun maailma tuntui tämän vuoden alussa – Kiinaa lukuun ottamatta – viimein avautuvan, Venäjän helmikuinen hyökkäys Ukrainaan vaati jälleen uutta sopeutumista. Ala on Nurmen mukaan ottanut onnistuneesti tilanteesta niskalenkkiä.
”Ukrainan sota toi haasteita koko ulkomaankauppaan, niin maa-, meri- kuin lentokuljetuksiin. Pian sodan alettua Venäjän-kuljetukset keskeytettiin kansainvälisten pakotteiden mukaisesti. Valko-Venäjän kuljetukset ovat toimineet Puolan kautta. Hyökkäyksen alettua Ukrainan-kuljetukset aluksi keskeytettiin, mutta ne on saatu kevään mittaan jälleen toimimaan. Ukrainan ilmatilan kiertäminen ja Venäjän ylilentokielto ovat pidentäneet lentoreittejä. Jälkimmäinen tuntuu erityisesti Aasian suunnan lentorahdeissa. Entistä kireämmissä aikatauluissa logistiikka-alan ammattilaiset ovat onnistuneet reitittämään kuljetuksia uudelleen ja saamaan ne perille. Toimitusketjujen uudelleenjärjestelyt ovat vaatineet alan toimijoilta ja työntekijöiltä mittavaa työpanosta, ja siinä on onnistuttu kiitettävästi”, Nurmi sanoo.
Tavara kulkee, mutta hinnat nousevat
Vaikka tavara kulkee, se liikkuu entistä hitaammin ja entistä pitempien reittien kautta. Maailmantilanne ja kapasiteetin puute ovat nostaneet polttoaineiden ja sitä kautta rahtien ja etenkin lentorahdin hintoja. Tämä kaikki näkyy viime kädessä asiakkaan kukkarossa.
”Lentoyhtiöt ovat pyrkineet löytämään liikennöintiin uusia reittejä. Tämä on ottanut aikansa, koska uusiin ylilento-oikeuksiin on haettava luvat. Eteläiset reitit lisäävät lentoaikaa, mikä kuluttaa enemmän polttoainetta. On todennäköistä, että rahtikapasiteetti vähenee pitkäksi ajaksi. Se pitää kustannukset korkealla”, Nurmi ennustaa.
Liikkuvuuspaketti toi mobility-lisän
Kumipyöräliikenteessä maanteillä haasteena on pula ammattitaitoisista kuljettajista. Heistä suorastaan kilpaillaan. Huolinta- ja logistiikkatehtävien houkuttavuutta tulisi parantaa, jotta nuoret hakeutuisivat alalle ja nykyiset jatkaisivat, niin huolinnan toimistotöissä kuin kuljetuksissa ratin takana. EU:n vaatimien uusien käytäntöjen vuoksi kuljettajat ovat samalla kuitenkin entistä suurempi kustannuserä.
”Helmikuun alussa voimaan astunut EU:n liikkuvuuspaketti pitää sisällään kuljettajan kotiinpaluun kahdeksan viikon välein. Kotiinpaluuvelvoite aiheuttaa lisäkustannuksia. Liikkuvuuspaketti toi myös palkkoja tasaavan käytännön, jossa eri puolilla Eurooppaa ajaville kuljettajille maksetaan lastauksen ja purun aikana kyseisen maan palkkaa. Tämä on tuonut logistiikkayritysten hinnoitteluun mobility-lisän, joka peritään asiakkaalta vastaamaan kustannuksia.”
Kuljettajapula tuntuu paitsi Suomessa, myös Keski-Euroopassa ja USA:ssa. DB Schenkerin palveluksessa on ollut myös ukrainalaisia kuljettajia. Näinä aikoina he ovat kotimaassaan maanpuolustustehtävissä.
Hiilineutraali toiminta vaatii investointeja
Samaan aikaan kun kustannukset nousevat eri syistä, lainsäädäntö edellyttää logistiikkayrityksiltä vähäpäästöisempää ja lopulta hiilineutraalia toimintaa. Se vaatii innovatiivisuutta ja investointeja.
”Asiakkaat ja heidän asiakkaansa ovat kiinnostuneita ympäristöasioista ja edellyttävät ympäristötekoja, jotta heidän toimitusketjunsa olisivat vähäpäästöisiä. Kuljetusyrityksille ympäristöarvot ovat yhä tärkeämpiä, mutta ympäristötekoja tehdään kustannuspaineiden puristuksessa. DB Schenkerillä olemme kiinnostuneita innovaatioista: kehitämme uusia logistiikka- ja robotiikkaratkaisuja startup-yritysten kanssa. Uskon, että ideoimalla, innovoimalla ja optimoimalla logistiikka-alan kilpailukyky pystytään pitämään yllä.”
Tulevaisuuteen sähköisillä ajoneuvoilla ja rahtidroneilla
DB Schenker on ottanut ympäristötavoitteet huomioon sekä kiinteistöjensä että kalustonsa investoinneissa. Se on 10 viime vuoden aikana avannut Suomessa kahdeksan uutta terminaalia, joissa lähes kaikissa on maalämpö ja aurinkopaneelit. Niiden käyttösähkö on markkinoilta ostettavaa tuulisähköä.
”Kaluston kehittämisessä tutkimme vaihtoehtoisia polttoaineita. Käytössä on ollut uusiutuva diesel, Neste MY. Toinen kiinnostava kehityslinja ovat täyssähköiset autot, jotka soveltuvat jo kaupunkialueen sisäiseen jakeluun.
Olemme investoineet sähköiseen kalustoon ja hankkineet Daimlerilta Suomen ensimmäiset sähköiset FUSO eCanter-jakeluautot. Ne toimivat Vantaalla ja Turussa. Nämä kaksi Suomeen saapunutta autoa mukaan lukien DB Schenkerillä on kalustossaan yhteensä 41 FUSO eCanteria Euroopan jakeluliikenteessä. Hankinnassa on myös viisi suurempaa kuorma-autoa Tampereen alueen kuljetuksiin.”
DB Schenker on kiinnostunut uusiutuvasta lentopolttoaineesta ja saanut siitä hyviä kokemuksia yhteistyössä Lufthansan kanssa. Frankfurt-Shanghai-reitillä on hyvin kokemuksin käytetty vastuullista lentopolttoaineversiota SAF (sustainable aviation fuel).
Koko logistiikka-alan tulevaisuuteen ja kannattavuuteen vaikuttavat myös kehitteillä olevat täysin uudet kuljetusmuodot kuten rahtidronet. DB Schenker on jo mukana tällaisen volokopterin kehittämisessä. Samalla kun taivaalle suunnitellaan huipputekniikkaa, maan kamaralla Suomen maantiet rapautuvat. Volokopterit eivät ratkaise sen korjausvelkaa.
”Teiden huono kunto on korostunut taakse jääneen talven aiheuttamien routavaurioiden paljastuttua. Tiestön huono kunto hidastaa kuljetuksia, lisää päästöjä ja heikentää liikenneturvallisuutta. Kustannuspaineiden saartaessa logistiikka-alaa ja sen keskittyessä kilpailukykynsä turvaamiseen valtion tulisi tarttua toimeen tiestön kunnostamisessa.”
DB Schenker täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Se on elänyt läpi kaksi maailmansotaa, lama-ajat ja edellisetkin pandemiat espanjantaudista hongkongilaiseen. Petteri Nurmi uskoo yrityksen ja Suomen selättävän nykyisetkin haasteet. Suomen tuoreen turvallisuusratkaisun eli Nato-hakemuksen hän näkee vakauttavan myös kuljetusalaa ja lisäävän Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.
Teksti Liisa Joensuu
Kuva DB Schenker