Huolinta- ja logistiikkayritykset ovat tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta
14.08.2025
Useiden toimialojen yritykset ovat keskeinen osa huoltovarmuusjärjestelmää – logistiikka mukaan lukien, muistuttaa Katriina Viljanen, Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija logistiikan ja teollisuuden tiimissä ja Logistiikka 2030 -ohjelman ohjelmajohtaja. Viljanen antaa artikkelissa katsauksen logistiikkayritysten rooliin huoltovarmuudessa sekä Logistiikka 2030 -ohjelman teemoihin.
Logistiikkasektori koostuu ilmakuljetus-, maakuljetus-, vesikuljetus- ja satamapooleista
Huoltovarmuuskeskus toimii koko yhteiskuntaa koskevan varautumisen koordinoijana. Suomen huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu sekä operatiivinen toiminta ovat HVK:n keskeisiä tehtäviä. Tavoitteena on turvata elintärkeät toiminnot eri avainsektoreilla yhteistyössä sekä julkisten toimijoiden että eri toimialojen yritysten kanssa.
Logistiikan varautumisen tarkoituksena on varmistaa, että yhteiskunnan keskeiset liikenne- ja logistiikkatoiminnot, kuten tavaroiden ja ihmisten kuljetukset, toimivat mahdollisimman häiriöttä niin normaalioloissa kuin poikkeustilanteissakin. Huoltovarmuusorganisaatiossa logistiikka-alan edustajat kuuluvat Logistiikkasektoriin. Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeinen Logistiikkasektori koostuu neljästä poolista: ilmakuljetus-, maakuljetus- vesikuljetus- ja satamapoolista. Poolien työ pohjautuu tiiviiseen yhteistyöhön viranomaisten, puolustusvoimien ja yksityisten yritysten välillä. SHLL on sopijaosapuolena ilma-, maa- ja vesikuljetuspooleissa.
Logistiikkasektori muun muassa sovittaa yhteen alan kokonaisvarautumista, edistää yhteistyötä elinkeinoelämän ja viranomaisten välillä, arvioi logistiikan huoltovarmuuden tilaa, kehittää varautumis- ja häiriönhallintatoimia sekä käynnistää huoltovarmuuden kehittämishankkeita. Yhteistyö varmistaa, että tieto ja osaaminen liikkuvat kriittisillä hetkillä oikeaan suuntaan.
Uudistuva lainsäädäntö tuo selkeyttä rooleihin ja vastuisiin
Yksi merkittävä ero julkisen sektorin ja yksityisten yritysten rooleissa huoltovarmuuden saralla liittyy lainsäädäntöön: kunnilla ja valtiolla on yleinen, lakiin perustuva varautumisvelvoite, kun taas yritysten varautumisvastuu määräytyy toimialakohtaisesti. Joillakin kriittisillä toimialoilla, kuten energia- ja finanssisektorilla, yrityksilläkin on lakiin perustuvia velvoitteita, kun taas muilla aloilla varautuminen on osa yrityksen omaa riskienhallintaa. Yrityksen koko vaikuttaa myös sen rooliin huoltovarmuuden kentällä. Huolinta- ja logistiikkayrityksiäkin on erikokoisia, eivätkä kaikki ole suoraan mukana huoltovarmuusorganisaatiossa. Siksi juuri SHLL:n kaltaiset toimialajärjestöt ovat tärkeitä kumppaneita, sillä he pystyvät viestimään varautumisnäkökulmaa omille jäsenyrityksilleen.
COVID-19-pandemia paljasti, että huoltovarmuuden vastuut ja roolit eivät ole aina kaikille toimijoille täysin selkeitä. Huoltovarmuuslainsäädäntöä ollaankin päivittämässä, jotta eri osapuolten vastuut voidaan määritellä tarkemmin ja johdonmukaisemmin. Lisäksi muitakin lakeja ollaan päivittämässä, jotta häiriötilanteissa pystytään toimimaan tehokkaasti.
Katse tulevaan: Logistiikka 2030 -ohjelma
Huolinta- ja logistiikka-alan toimintaympäristö on ollut viime vuosina voimakkaassa murroksessa. Globaalit kriisit ovat ravistelleet kuljetusjärjestelmiä merkittävästi: COVID-19-pandemia aiheutti laajoja toimitusketjujen häiriöitä ja Venäjän hyökkäyssota katkaisi maayhteydet itään. Itämeren strateginen merkitys on kasvanut merkittävästi, ja samanaikaisesti energia- sekä digimurros ovat tuoneet uusia riskejä. GNSS-häiriöt ovat esimerkki laaja-alaisesta vaikuttamisesta, joka kohdistuu koko kuljetusinfrastruktuuriin. Kaiken tämän keskellä kansainvälinen yhteistyö on tiivistynyt, ja tarve koordinoidulle varautumiselle on vahvistunut kautta linjan.
Huoltovarmuuskeskuksen Logistiikka 2030 -ohjelma pyrkii vahvistamaan kriittisen logistisen infrastruktuurin sekä palveluiden toimintakykyä ja toimintaedellytyksiä sekä kehittämään huoltovarmuustoiminnan tavoitteellisuutta, vaikuttavuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Kuusi keskeistä kehittämiskohdetta Logistiikka 2030 -ohjelmassa ovat:
1. Merikuljetusketjun sujuvuus ja häiriöttömyys
Itämeren merkitys on kasvanut entisestään, eikä sen sulkeminen ole vaihtoehto. Ohjelman avulla pyritään etsimään ratkaisut turvaamaan merikuljetukset kaikissa olosuhteissa.
2. Liikennejärjestelmä ja vaihtoehtoiset reitit
Myös vaihtoehtoisilla reiteillä on keskeinen rooli logistiikan huoltovarmuudessa. Esimerkiksi Laurila–Tornio–Haaparanta-ratayhteyden peruskorjaus ja sähköistys on saanut rahoitusta myös Huoltovarmuuskeskukselta.
3. Kuljetuskaluston, varaosien ja materiaalien saatavuus
Turun yliopiston tekemä Logistiikkaselvitys 2023 -selvitys osoitti, että monilla logistiikkayrityksillä on haasteita saada kriittistä kalustoa ja varaosia. Huoltovarmuuskeskuksella on tähän liittyen hankkeita käynnissä.
4. Energian saatavuus
Energian saatavuus vaikuttaa myös logistiikkaan ja vaatii uusia ratkaisuja varautumisen näkökulmasta, kun liikenne sähköistyy ja vaihtoehtoisia käyttövoimia tulee markkinoille enemmän.
5. Osaaminen ja työvoiman riittävyys
Henkilöstön riittävyys on hyvin tärkeää huoltovarmuudelle. Huoltovarmuusorganisaation osaamista kehitetään myös mm. erilaisilla varautumisharjoituksilla.
6. Kriittisten tukitoimintojen ja järjestelmien toimivuus
Logistiikan digitaalisten ja muiden tukitoimintojen jatkuvuus on varmistettava myös poikkeusoloissa.
Konkreettisia askelia kohti parempaa varautumista
Vuonna 2021 käynnistetty Logistiikka 2030 -ohjelma on jo hyvässä vauhdissa. Kattavia selvityksiä on tehty ja saatu hyvää kokonaiskuvaa logistiikan tilanteesta ja varautumisen tasosta. Tärkeintä on jatkossakin saada asioita konkretisoitua, mikä vaatii esimerkiksi tiettyjä sopimuksellisia toimenpiteitä. Ohjelman toteuttaminen edellyttää edelleen tiivistä yhteistyötä huoltovarmuusorganisaation, viranomaisten, poolien ja logistiikkayritysten kesken.
Huoltovarmuuskeskus on määritellyt kolme painopistealuetta, joiden avulla ohjelman onnistumista mitataan:
1. Meriliikenteen häiriöihin varautuminen ja vaihtoehtoiset reitit
2. Logistiikan keskeisten solmukohtien – kuten satamien ja terminaalien – toimivuus
3. Kuljetuskapasiteetin turvaaminen sopimuksellisilla järjestelyillä
Huoltovarmuus rakentuu yhteispelillä
Yksikään toimiala ei yksin pysty turvaamaan yhteiskunnan toimivuutta poikkeusoloissa, vaan kaikilla toimijoilla on oma roolinsa kokonaisuuden kannalta. Logistiikka 2030 -ohjelma, päivittyvä lainsäädäntö ja uudet kehittämishankkeet osoittavat, että huoltovarmuutta rakennetaan nyt määrätietoisesti tulevaisuutta varten.