Luottamus on kansainvälisen kaupan turvallisuuden perusta

10.09.2026

Kansainvälisen kaupan toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina nopeasti. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, pakotteet ja järjestäytyneen rikollisuuden muuttuvat toimintatavat ovat lisänneet niin viranomaisten kuin yritystenkin varautumistarpeita. Tullin asiakkuus- ja riskienhallintaosaston johtaja Samy Gardemeisterin mukaan muutosten keskellä yksi asia on noussut entistä tärkeämmäksi: luottamus.

_{Samy Gardemeister, asiakkuus- ja riskienhallintaosaston johtaja, Tulli (kuva: Aku Häyrynen / Tulli)}

Yli 30 vuotta tullialalla työskennellyt Gardemeister on nähnyt läheltä sekä Suomen että kansainvälisen tulliyhteistyön kehityksen. Hänen mukaansa suurin muutos on työn ja päätöksenteon tahdin selvä kiihtyminen.

– Päätöksenteon vauhti ja se, kuinka nopeasti pitää pystyä reagoimaan uusiin tilanteisiin, on kasvanut valtavasti. Nyt odotetaan nopeita vastauksia ja valmiuksia toimia muuttuvissa olosuhteissa.

Viime vuosien kriisit ovat muuttaneet Tullin toimintaympäristöä merkittävästi. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja pakotteiden toimeenpano ovat samalla korostaneet viranomaisten ja yritysten välisen yhteistyön merkitystä.

– Toimintaympäristöön liittyvät muutokset ovat tiivistäneet yhteistyötä merkittävästi. Suomessa yhteistyö on aina ollut hyvää, mutta viime vuosina se on syventynyt entisestään.

Rikollisuus soluttautuu laillisiin kuljetusketjuihin

Tullin tehtävät eivät ole muuttuneet, mutta turvallisuuden merkitys on kasvanut. Gardemeisterin mukaan Tulli panostaa nyt aiempaa enemmän valvontaan, rikostorjuntaan ja riskienhallintaan.

Yksi syy painopisteen muutokseen on järjestäytyneen rikollisuuden muuttunut toimintatapa. Rikollisuus hakeutuu yhä lähemmäs laillista liiketoimintaa ja hyödyntää yhä useammin laillisia kuljetusketjuja ja toimitusverkostoja. Meriliikenteessä tämä näkyy erityisen selvästi: järjestäytynyt rikollisuus kansainvälistyy, kasvaa ja kovenee jatkuvasti.

– Euroopan suurissa satamissa tehdyt torjuntatoimet ovat siirtäneet toimintaa pohjoisemmaksi, ja sama kehitys näkyy myös Suomessa. Huumausaineita ja muuta laitonta tavaraa pyritään tuomaan osana normaalia tavaraliikennettä hyödyntäen samoja kuljetusketjuja kuin laillisessa kaupassa.

Vaikka Suomessa rikollisuuden volyymit ovat pienempiä kuin monessa muussa Euroopan maassa, toimintatavat ovat pitkälti samoja.

– Tekotavat, häikäilemättömyys ja välinpitämättömyys ovat samanlaisia riippumatta siitä, missä maassa rikolliset toimivat.

Suomen satamien häiriötön toiminta on tunnistettu keskeiseksi kansallisen turvallisuuden, huoltovarmuuden ja ulkomaankaupan toimivuuden kannalta. Tulli vetää parhaillaan laajaa satamaturvallisuustyötä, jossa ovat mukana viranomaisten lisäksi myös satamat sekä huolinta- ja logistiikka-alan toimijat. Satamaturvallisuutta kehitetään kokonaisvaltaisesti fyysisestä turvallisuudesta kyberturvaan. Työn keskiössä ovat toimitusketjujen turvallisuus, riskien tunnistaminen sekä tiedonvaihdon kehittäminen eri toimijoiden välillä.

Tullin tuoreen kyselyn mukaan satamaympäristössä toimivat yritykset pitävät satamaturvallisuuden kehittämistä tärkeänä. Tämä luo vahvan pohjan yhteiselle kehittämistyölle.

– Kaikilla toimijoilla on yhteinen tavoite: varmistaa, että satamat ja logistiset ketjut toimivat häiriöttä myös tulevaisuudessa.

Turvallisuus syntyy yhteistyöstä

Gardemeister korostaa, ettei kansainvälisen kaupan turvallisuutta voida rakentaa yksin viranomaisten voimin vaan myös yrityksillä on turvallisuudessa keskeinen rooli.  Yritysten tulisi hänen mukaansa nähdä turvallisuus strategisena kysymyksenä, mutta myös tuntea asiakkaansa ja huolehtia siitä, että omat prosessit sekä henkilöstön osaaminen ovat kunnossa.

– Mitä paremmin yritykset tunnistavat omat riskinsä ja mitä herkemmin havainnoista kerrotaan viranomaisille, sitä paremmin pystymme yhdessä tunnistamaan ilmiöitä ja ehkäisemään väärinkäytöksiä.

Tulli tarjoaa myös erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Yksi esimerkki viranomaisten ja yritysten yhteistyöstä on Tullin ja elinkeinoelämän välinen MOU-yhteistyö, jonka tavoitteena on vahvistaa toimitusketjujen turvallisuutta sekä lisätä tiedonvaihtoa yritysten ja viranomaisten välillä.

Turvallisuutta ja sujuvaa kaupankäyntiä ei Gardemeisterin mukaan pidä nähdä toisilleen vastakkaisina tavoitteina.

Toimiva kansainvälinen kauppa perustuu hänen mukaan viime kädessä luottamukseen. Hän oppi arvostamaan tätä erityisesti työskennellessään kansainvälisissä tehtävissä Maailman tullijärjestössä.

– Suomessa voidaan luottaa viranomaisiin. Se ei ole maailmalla itsestäänselvyys. Luottamus, läpinäkyvyys ja avoin tiedonvaihto ovat asioita, joiden merkityksen ymmärtää vasta, kun näkee myös toisenlaisia toimintaympäristöjä.

Hänen mukaansa luottamus on myös suomalaisen ulkomaankaupan ja logistiikan keskeinen vahvuus.

– Luottamus, turvallisuus ja tehokkaat toimitusketjut ovat suomalaisen kilpailukyvyn perusta. Turvallinen kauppa on myös sujuvaa kauppaa.