Mielikuva huolinta- ja logistiikka-alasta kaipaa kirkastamista

06.05.2020

Perheyritys Varova on toistaiseksi löytänyt hyvin työvoimaa, mutta osaavien tekijöiden saatavuus myös tulevaisuudessa on alan yhteinen haaste. Henkilöstöjohtaja Camilla Karhusen mukaan mielikuva alasta vaatii kirkastamista.

Nuorten parissa tehdyt tutkimukset osoittavat tavan takaa, ettei huolinta- ja logistiikka-alasta tiedetä tarpeeksi eikä se ole nuorten ammattitoiveiden kärjessä, Camilla Karhunen kertoo ja kokee selkeämmän mielikuvan rakentamisen tehtäväksi, joka vaatii koko alan yhteistyötä.

”Huolinnan ja logistiikan kiinnostavuus on häntäpäässä nuorten vastauksissa. Monipuolinen ala tuntuu typistyvän heidän ajatuksissaan työksi ratin takana. Meidän tulee laventaa käsitystä eri tehtävistä, nostaa työantajamielikuvaa ja tehdä ala houkuttelevaksi. Yhteispeli koko alan parhaaksi varmistaa osaavan työvoiman saannin”, Karhunen sanoo.

Karhunen kuuluu SHLL:n koulutusryhmään, jonka yhtenä tavoitteena on alan vetovoiman kasvattaminen. Ryhmä on tehnyt yhteistyötä muun muassa Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Viimeisimmän seminaarin hyvään onnistumiseen vaikutti Karhusen mukaan osaltaan se, ettei alan toimijoiden kilpailuasetelma tullut esiin. Koulutus- ja markkinointiponnistuksissa kilpailu tuleekin unohtaa ja asettaa yhteinen hyvä edelle, hän painottaa.

Camilla Karhunen

Kokemus työnantajasta sitouttamisen avain

Varova on onnistunut omissa rekryissään sekä myynnin, liikenteen että huolinnan puolella. Henkilöstöä on saatu suoraan ammattikorkeakoulusta ja alan konkariväestä, joka liikkuu työmarkkinoilla jonkin verran.

”Kokeneita ammattilaisia jää kuitenkin eläkkeelle, ja alalla puhutaan tulevasta työvoimapulasta. Kyseessä on asiantuntijatyö, joka vaatii erikoisosaamista, siksi pulaan on varauduttava.”

Varova on selvinnyt ongelmitta esimerkiksi lomakausien henkilöstövajeesta, mutta se on vaatinut toimimista ajoissa ja etupainotteisesti. Alalla ei voi ”sammutella tulipaloja” turvautumalla esimerkiksi kiirehuippuina vuokratyöyritysten tarjontaan, koska tehtävät vaativat asiantuntemusta. Varovalaiset tuuraavat toinen toisiaan lomien aikana apunaan kesätyöntekijät.

”Työntekijät tällaisessa asiantuntijaorganisaatiossa ovat toiminnan perusta. Olivatpa kyseessä vakituiset konkarit tai alaa opiskelevat väliaikaiset työntekijät, tärkeintä heidän sitouttamisessaan on myönteinen kokemus työnantajasta ja tehtävistä. Haluamme Varovassa huolehtia siitä, että työ on mielekästä ja että kaikilla on hyvä olla. On hyväksyttävä ja hyödynnettävä se, että kaikissa on omat vahvuutensa ja jopa oma tapansa toimia. Tärkeätä on myös avoimuus.”

Kiitoradalla kerrotaan viimeisimmät uutiset

Yksi Varovan tiedon kulun kanavista on ”Kiitoratavartti” eli pääkonttorin keskikäytävällä säännöllisesti järjestettävä tiedotushetki, jossa asioita kerrotaan suurelle joukolle henkilökohtaisesti. Kiitoradalla toimitusjohtaja Mikko Vihanto avaa esimerkiksi tuloslaskelmaa, jotta jokainen on tietoinen siitä, miten yrityksellä menee. Kiitoradalla voivat muutkin kertoa uutisia ja vastata esiin nouseviin kysymyksiin kasvokkain.

”Henkilöstön on helpompi osallistua yrityksen kehittämiseen, kun se tietää missä mennään ja mitkä ovat yhteiset tavoitteet. Osallistamme koko henkilökuntaa strategiatyötä myöten. Olisi sääli jättää käyttämättä henkilöstön viisaus ja siitä nouseva potentiaali.”

Yrityskulttuuriaan Varova kehittää Great Place to Work -mittareiden avulla. Numeroina näkyvät tulokset ovat olleet myönteisiä, Varova on pidetty työnantaja.

Jos joku on leikillään miettinyt, mitä vuonna 1948 perustetussa Varovassa pitää ”varoa”, hän on jäljillä nimen etymologiasta. Yritys nimittäin tarjosi aluksi palvelujaan Posti- ja Lennätinlaitokselle sekä Yleisradiolle, joiden herkät laitteet vaativat kuljetuksissa erityistä varovaisuutta.

Nykyisin Varova on puhtaasti asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Nouto-, jakelu- ja terminaalitoiminta on ulkoistettu. Euroopan maantieliikenteessä osaomisteisena kumppanina toimii Roadari. Edustajaverkko maailmalla koostuu Varovan tyyppisistä yksityisistä ja perheyrityksistä.

Poikkeustila hallituksen käsissä

Camilla Karhunen on pitkän linjan varovalainen. Hän on työskennellyt yrityksessä 24 vuotta. Hän aloitti Saksan vientiliikenteen hoitajana kumipyöräliikenteen puolella ja huomasi pian ”pyörittävänsä isäntiä ja kärryjä” laajemminkin. Muutaman vuoden kuluttua häntä pyydettiin ottamaan operatiivisten toimintojen esimiesvastuu Saksan liikenteestä. Sen jälkeen hän aloitti henkilöstön kehittämispäällikkönä ja siirtyi edelleen henkilöstöjohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi.

Pitkän uran erikoisin tilanne tuli vastaan maaliskuussa 2020, kun valtioitten rajoja alettiin sulkea koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Tätä juttua kirjoitettaessa maalis-huhtikuun taitteessa sulku ei koskenut rahtiliikennettä.

”Suurimmat liikenteemme kulkivat maaliskuun lopulla melko normaalisti. Lastaus- ja vastaanottopaikoissa on pitänyt ottaa huomioon turvasuositukset. Olemme tehneet erilaisia skenaarioita koronaviruksen vaikutuksista laadukkaan toimintakyvyn ylläpitämiseksi myös poikkeusaikana, olosuhteet huomioiden. Seuraamme asiakkaiden, kumppanien ja eri sidosryhmien viestejä sekä haluamme osaltamme tukea viranomaisten ja hallituksen toimenpiteitä epidemian pysäyttämiseksi.”

”Maaliskuun puolivälissä lähes koko henkilökuntamme siirtyi etätöihin. Järjestely toimii hyvin, sillä Varovassa on tehty etätöitä jo pari vuotta. Uusiakin työtapoja on keksitty, kun rutiineja on haastettu osin uusissa tilanteissa. Etätyössä myös sosiaalinen kohtaaminen tarvitsee vaihtoehtoisia kanavia. Tunnelma on ollut sisäisessä chatissä korkealla. Siellä on jaettu hyviksi todettuja toimintatapoja, ratkottu pulmia, pidetty palavereja, vietetty yhteisiä kahvitaukoja sekä jaettu kuvia kotitoimistoista suklaarasioineen, koirineen ja kissoineen.”

Varova Oy on suomalainen, kansainväliseen logistiikkaan keskittynyt perheyritys, jonka toimintojen liikevaihto on noin 33 Meur vuodessa. Huolinta- ja kuljetusliike palvelee ulkomaankauppaa harjoittavia vienti- ja tuontiyrityksiä kaikilla kuljetusmuodoilla. Yritys on perustettu vuonna 1948. Henkilöstöön kuuluu noin 90 varovalaista.