Polkuja päästötavoitteisiin

16.12.2021

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) työssä näkyy tavoite pienentää liikenteen päästöjä ja pyrkiä kohti päästötavoitteita. Tällä hetkellä suunta näyttää hyvältä.

Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelma koskee erityisesti tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Tiekartan ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy erilaisia tukia ja kannustimia. Toisessa vaiheessa taas arvioidaan keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen kolmannen vaiheen päätöksentekoa.

- Toisen vaiheen neljästä selvityksestä kaikki ovat nyt valmistuneet. Olemme selvittäneet esimerkiksi yhdistettyjen kuljetusten ja liikenteen palveluiden päästövähennyspotentiaalia. Selvityksistä saatiin mielenkiintoisia tuloksia, mutta ennen kaikkea nyt on ensimmäistä kertaa mallinnettu esimerkiksi liikenteen palveluiden yleistymisen vaikutusta liikenteen päästöihin. Fossiilittoman liikenteen tiekartan vaiheen kaksi edistymiseen voi olla tyytyväinen. Jos toukokuussa vielä puuttui tietoa päätöksenteon tueksi, niin nyt on mistä ottaa, kertoo LVM:n liikenneneuvos Saara Jääskeläinen.

Kuitenkin syksyn budjettiriihi osoittautui haastavaksi ensimmäisen vaiheen edistämisen kannalta. Budjettiriihessä vaiheen saama rahoitus jäi esitettyä pienemmäksi. Muutos rahoitukseen hankaloittaa tilannetta. Tiekartassa kaikki toimet yhdessä muodostavat sen kokonaisuuden, millä päästään tavoiteltuun päästövähennysmäärään. Rahoituksen jäädessä vajaaksi ei ole odotettavissa tiekartassa esitettyä määrää päästövähennyksiä. LVM vie asiaa eteenpäin kevään kehysriiheen, jossa sovitaan tulevien vuosien rahoituksesta.

- Selviämme kyllä vuoden 2022 ilman niitä kaikkia tiekartassa esitettyjä tuki- ja kannusterahoja. On kuitenkin tärkeää, että saamme ne kehykseen vuodelle 2023 ja tuleville vuosille. Näin tilanne korjaantuisi ja pääsisimme toteuttamaan niitä osia tiekartan kokonaisuudesta, sanoo Jääskeläinen.

Tiekartan kolmas vaihe on ehdollinen. Sen toimet riippuvat siitä riittävätkö EU-tasolla tehtävät päätökset sekä tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen. Jos tavoite ei näytä toteutuvan, hallitus on ilmoittanut tekevänsä päätökset muista tarvittavista toimista. Yksi näistä tiekartassa väläytellyistä lisätoimista olisi kansallinen tieliikenteen päästökauppa.

LVM lähetti 8.11. lausunnolle kansallisen tieliikenteen päästökaupan arviomuistioluonnoksen. LVM:n työryhmän mukaan kansalliselle tieliikenteen päästökaupalle ei ole välitöntä tarvetta. Alkusyksystä päivitetyn liikenteen kasvihuonepäästöjen perusennusteen mukaan tieliikenteen päästöt vähenevät ennakoitua nopeammin. Lisäksi kansallinen päästökauppajärjestelmä saataisiin käyttöön ehkä vasta vuonna 2026. EU-komissio on kaavaillut, että EU:n laajuinen päästökauppa tieliikenteelle ja lämmitykselle lähtisi liikkeelle samana vuonna, eikä kahdelle päällekkäiselle päästökauppajärjestelmälle ole tarvetta.

 - On epäselvää, miten vaiheen kolme päätöksenteko ajoittuu, kertoo Jääskeläinen. Tiekartan mukaan päätöksiä tehdään syksyllä 2021. Myös kansallisen päästökaupan arviointityöryhmä on tehnyt omaa työtään ajatuksella, että päätökset tehtäisiin ennen vuoden vaihetta. Toisaalta vaiheeseen kolme voi vaikuttaa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) laatiminen. Suunnitelmaan on ollut haastavaa löytää keinoja millä eri sektorit voisivat vähentää päästöjä tarvittavan määrän, erityisesti nyt kun taakanjakovelvoite on kiristymässä 39 prosentista 50 prosenttiin. Tämä tilanne on tunnistettu myös budjettiriihessä. Budjettiriihen pöytäkirjaan merkitty, että KAISUssa esitetyt toimenpiteet annetaan ilmastopaneelin ja muiden tutkijoiden arvioitavaksi. Liikenne sisältyy KAISUun, minkä vuoksi päätöksen tekeminen kolmannesta vaiheesta voi mennä myös keväälle 2022.

Päästötavoitteisiin on mahdollista päästä

Lisävauhtia päästövähennystoimille tulee EU:n Fit for 55 -paketista. Yhtenä esityksenä on esimerkiksi henkilö- ja pakettiautojen sitovien CO2 raja-arvojen tiukentaminen, mikä helpottaisi päästövähennysten aikaansaamista. Paketin esityksellä olisi iso vaikutus siihen millaisia autoja kauppoihin tulisi. Lisäksi paketissa esitetään tieliikenteelle EU-tason päästökauppaa sekä uudistetaan energiaverodirektiiviä.

- Energiaverodirektiivin uudistaminen vaatii erityisesti lisää vaikutusten arviointia. Sen uudistaminen on isompi asia kuin tieliikenteen EU-tason päästökauppa. Vaatimus siitä, että bensan ja dieselin minimiverot pitäisi yhtenäistää samalle tasolle on Suomen kannalta haastava. Yhtenäistäminen tarkoittaisi sitä, että Suomessa 26 sentin kevennys dieselin verossa pitäisi todennäköisesti ottaa pois Tieliikenteen päästökaupasta on arvioitu, että se nostaisi dieselin hintaa 13 senttiä, mutta energiaverodirektiivi tuollaisenaan nostaisi hintaa suoraan 26 senttiä. Energiaverodirektiivin ja tieliikenteen päästökaupan yhteisvaikutukset polttoaineiden hintoihin olisivat voimakkaat, toteaa Jääskeläinen.

LVM:n syyskuussa julkaiseman liikenteen perusennusteen mukaan tieliikenteen päästöt laskevat hieman ennakoitua nopeammin sähköautojen yleistymisen takia ja raskaan liikenteen suoritteiden pienenemisen takia. Päivitetyn perusennusteen myötä on arvioitu, että Suomen päästötavoitteista puuttuu noin 1,25 miljoonaa megatonnia. Mikäli sekä fossiilittoman liikenteen tiekartan arviot että EU:n ehdotukset menisivät läpi ehdotetusti, olisi Suomi lähellä päästöjen puolittamista tai jopa ylittäisi sen.

Fossiilisen tiekartan ensimmäisestä vaiheesta on LVM:n toimesta arvioitu saatavan 0,6 miljoonan megatonnin vähennykset tuilla ja jakeluvelvoitteen nostamiselle sen verran mitä biokaasua käytettäisiin. Tiekartan toisesta vaiheesta puolestaan parhaalla arviolla on ajateltu saatavan 0,2 miljoonan megatonnin vähennykset.  EU:n päästökaupasta vähennyksiä tulee arviolta 0,3–0,4 miljoonaa megatonnia ja energiaverodirektiivistä 0,6 miljoonaa megatonnia. Jääskeläinen toteaa, että on kuitenkin huomattava, että varsinkin energiaverodirektiivi on villi kortti ja tuskin eri EU-maat hyväksyvät sitä sellaisenaan.