Logistinen kilpailukyky vaatii panostuksia Suomessa ja EU:ssa
15.12.2022
Toimivat ja monipuoliset logistiikkamarkkinat ovat edellytys Suomen kilpailukyvylle ja kansainväliselle saavutettavuudelle, mutta myös huoltovarmuudelle, sanoo LVM:n kansliapäällikkö Minna Kivimäki.
Suomi elää ulkomaankaupasta samalla kun sen maantieteellinen positio on haasteellinen. Suomen elinkeinoelämän logistisen kilpailukyvyn kehittäminen ja toimitusketjujen turvaaminen sekä Suomen sisällä että sen ulkopuolella on tärkeää. Tavaroiden, mutta myös ihmisten ja tiedon liikkuminen, on hyvän arjen ja kansainvälisen kilpailukyvyn edellytys. Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön Minna Kivimäen mukaan Suomen logistinen kilpailukyky on monipuolinen kokonaisuus tehokkaita markkinoita, toimivia yhteyksiä puhutaanpa sitten meri-, maa- tai ilmaliikenteestä, mutta myös uusia tapoja toimia.
”Toimivat ja monipuoliset logistiikkamarkkinat ovat edellytys Suomen kilpailukyvylle ja kansainväliselle saavutettavuudelle, mutta myös huoltovarmuudelle. Huolinta- ja logistiikka-alan toimintaympäristöön liittyy nopeita muutoksia kuten on viime vuosina nähty. Nopeisiin muutoksiin liittyviä riskejä ei kyetä hajauttamaan, jos markkinat ovat suppeat ja kriittiset kuljetukset ovat harvan toimijan varassa. Suomi on saanut kansainvälisissä logistiikkavertailuissa tunnustusta logistiikkamme toimivuudesta huolimatta siitä, että meillä on tekijöitä, jotka pistävät meitä kirimään, kuten maantieteellinen asema”, Kivimäki sanoo.
Maailmanpankki on vuodesta 2007 lähtien julkaissut maailmanlaajuista Logistics Performance Index -vertailua (LPI), joka arvioi maiden ulkomaankaupan logistista toimivuutta. Suomi on kuulunut kussakin kuudessa julkaistussa vertailussa maailman parhaaseen kymmenykseen ja nousi jopa kolmanneksi vuonna 2012.
Yksi tehokkuudesta, mutta myös uusien tapojen omaksumisesta, kertoo digitalisaation korkea käyttöaste huolinta- ja logistiikka-alalla. Kivimäki kuitenkin muistuttaa että digitalisaatiossa on yhä valtavasti potentiaalia ja tekemistä toimialalla. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi omassa osuudessaan syksyllä julkaistussa tulevaisuuskatsauksessa, että elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa Suomen kannattaisi ensisijaisesti panostaa digitalisaation ja datatalouden mahdollistamien toimintamallien ja palveluiden kehittämiseen, joilla syrjäisen sijainnin ja logistiikkakustannusten vaikutusta voidaan vähentää ja arvonluontia lisätä.
Logistinen kilpailukyky vaatii panostuksia
Suomen logistinen asema on ollut jatkuvassa muutoksessa. Kuitenkin viime vuosien tapahtumat, koronapandemia ja sota, ovat olleet perustavanlaatuisia muutoksia toimintaympäristössä. Pandemian tuomat haasteet, esimerkiksi työvoimapula tai konttilogistiikan ongelmat, olivat vielä taustalla, kun sota Ukrainassa alkoi.
Suomen kansainvälinen saavutettavuus on heikentynyt dramaattisesti Venäjän hyökkäyssodan myötä. Venäjän ylilentokielto heikentää Suomen asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen pääreittinä. Kansainvälisen konttiliikenteen tasapaino on muuttunut Suomen kannalta epäsuotuisammaksi, kun Venäjälle suuntautuva meriliikenne on vähentynyt merkittävästi.
”Joudumme Suomessa nyt miettimään monia palikoita ja toimintatapoja uusiksi. Tämä vaatii myös yrityksiltä paljon mukautumista, kun logistiikkaketjuja pitää järjestellä uudelleen. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä olisi hyvä arvioida vaihtoehtoisia kuljetusreittejä muuttuneet tarpeet huomioiden”, Kivimäki jatkaa.
Suomen tulisi panostaa Kivimäen mielestä niin sanottuun kaksoissiirtymään eli sekä vihreään siirtymään että digitalisaatioon logistisen kilpailukykymme kehittämiseksi ja turvaamiseksi tulevaisuudessa
Kivimäki sanoo, että vihreän siirtymän kohdalla Ukrainan sota vie meitä samaan suuntaan kuin ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ovat jo tähän mennessä vieneet. Fossiilisesta energiasta ja siihen liittyvästä ennakoimattomasta toimintaympäristöstä irtautuminen on yksi asia, jota kohti pitää mennä. Fossiilisesta energiasta irtautuminen vaatii uutta ajattelua ja toimivia tekoja kaikilta. Liikenteen päästövähennystoimet ja kestävän liikenteen edistäminen vaativat merkittäviä panostuksia sekä valtiolta että muilta toimijoilta. Kivimäki toteaa tämän olevan varmasti haaste lyhyellä tähtäimellä huolinta- ja logistiikka-alalle, mutta muutoksesta löytyy myös pidemmän aikavälin tulevaisuuden ratkaisuja.
Myös logistiikan digitalisaatioon pitäisi panostaa hyödyntämällä tietovirtoja paremmin, sanoo Kivimäki. LVM on tehnyt huolinta- ja logistiikka-alan kanssa paljon yhteistyötä toimialan digitalisaatiotyössä. Tästä yhtenä esimerkkinä on logistiikan digitalisaatiofoorumi, jossa pyritään löytämään ratkaisuja logistiikan digitalisaatiohaasteisiin yhdessä.
”Tämä vaatii paljon yhteistyötä. Nopein tapa parantaa Suomen saavutettavuutta on panostaa liikenteen ja logistiikan palveluihin ja digitalisaatioon”, Kivimäki toteaa.
Kaksoissiirtymällä voidaan myös kehittää alan näkymää ja julkisuuskuvaa uudenlaiseksi. Tämä voisi omalta osaltaan lisätä alan houkuttelevuutta osaajien silmissä, Kivimäki jatkaa.
Toisena tulevaisuuden panostettavana teemana huolinta- ja logistiikka-alalla Kivimäki nostaa esille asiakastarpeet ja niihin vastaaminen aina vain paremmin. Tämä nivoutuu sekä vihreään siirtymään että digitalisaatioon. Yrityksiä kiinnostaa yhä laajemmin omien toimitusketjujen hiilijalanjälki. Logistiikkatoimijoiden on jatkossa kyettävä tarjoamaan tätä tietoa yhä paremmin omille asiakkailleen. Myös tehokkuus digitalisaatiossa tiedon ja datan hyödyntämisen kautta on varmasti yksi keino, millä voidaan vastata asiakastarpeisiin ja vihreän siirtymän haasteisiin aina vain paremmin.
Asiakastarpeisiin vastaamiseen rinnalle Kivimäki nostaa kolmantena teemana yhteiskunnallisen toimintavarmuuden ja huoltovarmuuden kysymykset. Tähän sisältyy kuljetusyritysten toimintaedellytysten turvaaminen, merenkulun toimintavarmuus ja Suomen logististen reittien miettiminen.
Viimeisenä näkökulmana Kivimäki nostaa sääntely-ympäristön jatkuvan tarkastelun ja siihen vaikuttamisen olipa kyse sitten digitalisaatiosta, datan hyödyntämisestä tai raskaiden ajoneuvojen mitoista ja massoista.
EU-vaikuttamisen keskiössä oikea-aikaisuus ja ennakointi
Suomen logistinen asema poikkeaa hyvin monen muun EU-maan asemasta. Merikuljetusten osuus Suomen viennin määrästä on 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia, mikä on EU:n alueella poikkeuksellista. Vielä kun päälle lisää talvimerenkulun olosuhteet niin Suomen asema on hyvin poikkeuksellinen.
Kivimäki kertoo, että Suomen erityispiirteitä saa nostaa esille kerta toisensa jälkeen EU-yhteyksissä.
”Se on meidän tehtävämme pitää erityispiirteitämme niitä koko ajan esillä, mutta ymmärtää myös, että muillakin jäsenmailla on niitä. EU:ssa on 27 jäsenvaltiota, joilla jokaisella on omat erityspiirteensä. On myös tärkeää, että viestit menevät useampaa kautta EU-vaikuttamisessa eli viranomaisten, yritysten ja toimialaliittojen. Eurooppalaiset toimialajärjestöt ovat myös tärkeässä roolissa, kun suunnitellaan toimenpiteitä. On tarpeellista, että niissäkin lisätään ymmärrystä maiden erityispiirteistä. Kaikkia kanavia kannattaa hyödyntää viestin viemisessä”, Kivimäki täydentää.
Suomi ja logistiikka-ala on Kivimäen mukaan jo aktiivisia EU-vaikuttajia, mutta kehittämisen varaakin aina on. Kehittymiskohteiksi nousevat riittävän ajoissa liikkeellä oleminen ja ennakoiminen.
”Oikea-aikaisuus on tärkeää. Mitä aikaisemmin olemme vaikuttamistyössä liikkeessä, sen parempi. Kun lainsäädäntöä tai sen muutosta aletaan suunnitella, niin sen sisältöön on parempi mahdollisuus päästä vaikuttamaan kuin komission valmiiseen ehdotukseen. Lisäksi meidän ei pidä olettaa, että EU:ssa tiedetään asioita Suomen näkökulmasta vaan niitä pitää taustoittaa”, toteaa Kivimäki.
Kivimäen mukaan kritisointi harvoin yksinään johtaa mihinkään vaan ratkaisuiden esittäminen on tärkeää. On tärkeää muistaa edunvalvonnassa se konteksti missä päätöksiä tehdään EU:ssa. Pelkästään omien asioiden tai ongelmien esille tuominen ei ole hedelmällistä, ellei ymmärrä mihin kontekstiin niitä tuo ja löydä niihin eurooppalaista lisäarvoa. Sääntelyä tehdään koko Euroopalle ja tämän ymmärtäminen on edunvalvonnassa hyvin tärkeää.
”EU-edunvalvonta vaatii työtä, mutta positiivisella, ammattitaitoisella ja oikea-aikaisella otteella saa paljon myös aikaiseksi. Kyllä siellä kuunnellaan perusteltuja näkemyksiä”, Kivimäki summaa.