SHLL:n jäsenyritystarina

Mielikuva huolinta- ja logistiikka-alasta kaipaa kirkastamista

Perheyritys Varova on toistaiseksi löytänyt hyvin työvoimaa, mutta osaavien tekijöiden saatavuus myös tulevaisuudessa on alan yhteinen haaste. Henkilöstöjohtaja Camilla Karhusen mukaan mielikuva alasta vaatii kirkastamista.

Nuorten parissa tehdyt tutkimukset osoittavat tavan takaa, ettei huolinta- ja logistiikka-alasta tiedetä tarpeeksi eikä se ole nuorten ammattitoiveiden kärjessä, Camilla Karhunen kertoo ja kokee selkeämmän mielikuvan rakentamisen tehtäväksi, joka vaatii koko alan yhteistyötä.

”Huolinnan ja logistiikan kiinnostavuus on häntäpäässä nuorten vastauksissa. Monipuolinen ala tuntuu typistyvän heidän ajatuksissaan työksi ratin takana. Meidän tulee laventaa käsitystä eri tehtävistä, nostaa työantajamielikuvaa ja tehdä ala houkuttelevaksi. Yhteispeli koko alan parhaaksi varmistaa osaavan työvoiman saannin”, Karhunen sanoo.

Karhunen kuuluu SHLL:n koulutusryhmään, jonka yhtenä tavoitteena on alan vetovoiman kasvattaminen. Ryhmä on tehnyt yhteistyötä muun muassa Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Viimeisimmän seminaarin hyvään onnistumiseen vaikutti Karhusen mukaan osaltaan se, ettei alan toimijoiden kilpailuasetelma tullut esiin. Koulutus- ja markkinointiponnistuksissa kilpailu tuleekin unohtaa ja asettaa yhteinen hyvä edelle, hän painottaa.

Camilla Karhunen katsoo kameraan

Kokemus työnantajasta sitouttamisen avain

Varova on onnistunut omissa rekryissään sekä myynnin, liikenteen että huolinnan puolella. Henkilöstöä on saatu suoraan ammattikorkeakoulusta ja alan konkariväestä, joka liikkuu työmarkkinoilla jonkin verran.

”Kokeneita ammattilaisia jää kuitenkin eläkkeelle, ja alalla puhutaan tulevasta työvoimapulasta. Kyseessä on asiantuntijatyö, joka vaatii erikoisosaamista, siksi pulaan on varauduttava.”

Varova on selvinnyt ongelmitta esimerkiksi lomakausien henkilöstövajeesta, mutta se on vaatinut toimimista ajoissa ja etupainotteisesti. Alalla ei voi ”sammutella tulipaloja” turvautumalla esimerkiksi kiirehuippuina vuokratyöyritysten tarjontaan, koska tehtävät vaativat asiantuntemusta. Varovalaiset tuuraavat toinen toisiaan lomien aikana apunaan kesätyöntekijät.

”Työntekijät tällaisessa asiantuntijaorganisaatiossa ovat toiminnan perusta. Olivatpa kyseessä vakituiset konkarit tai alaa opiskelevat väliaikaiset työntekijät, tärkeintä heidän sitouttamisessaan on myönteinen kokemus työnantajasta ja tehtävistä. Haluamme Varovassa huolehtia siitä, että työ on mielekästä ja että kaikilla on hyvä olla. On hyväksyttävä ja hyödynnettävä se, että kaikissa on omat vahvuutensa ja jopa oma tapansa toimia. Tärkeätä on myös avoimuus.”

Kiitoradalla kerrotaan viimeisimmät uutiset

Yksi Varovan tiedon kulun kanavista on ”Kiitoratavartti” eli pääkonttorin keskikäytävällä säännöllisesti järjestettävä tiedotushetki, jossa asioita kerrotaan suurelle joukolle henkilökohtaisesti. Kiitoradalla toimitusjohtaja Mikko Vihanto avaa esimerkiksi tuloslaskelmaa, jotta jokainen on tietoinen siitä, miten yrityksellä menee. Kiitoradalla voivat muutkin kertoa uutisia ja vastata esiin nouseviin kysymyksiin kasvokkain.

”Henkilöstön on helpompi osallistua yrityksen kehittämiseen, kun se tietää missä mennään ja mitkä ovat yhteiset tavoitteet. Osallistamme koko henkilökuntaa strategiatyötä myöten. Olisi sääli jättää käyttämättä henkilöstön viisaus ja siitä nouseva potentiaali.”

Yrityskulttuuriaan Varova kehittää Great Place to Work -mittareiden avulla. Numeroina näkyvät tulokset ovat olleet myönteisiä, Varova on pidetty työnantaja.

Jos joku on leikillään miettinyt, mitä vuonna 1948 perustetussa Varovassa pitää ”varoa”, hän on jäljillä nimen etymologiasta. Yritys nimittäin tarjosi aluksi palvelujaan Posti- ja Lennätinlaitokselle sekä Yleisradiolle, joiden herkät laitteet vaativat kuljetuksissa erityistä varovaisuutta.

Nykyisin Varova on puhtaasti asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Nouto-, jakelu- ja terminaalitoiminta on ulkoistettu. Euroopan maantieliikenteessä osaomisteisena kumppanina toimii Roadari. Edustajaverkko maailmalla koostuu Varovan tyyppisistä yksityisistä ja perheyrityksistä.

Poikkeustila hallituksen käsissä

Camilla Karhunen on pitkän linjan varovalainen. Hän on työskennellyt yrityksessä 24 vuotta. Hän aloitti Saksan vientiliikenteen hoitajana kumipyöräliikenteen puolella ja huomasi pian ”pyörittävänsä isäntiä ja kärryjä” laajemminkin. Muutaman vuoden kuluttua häntä pyydettiin ottamaan operatiivisten toimintojen esimiesvastuu Saksan liikenteestä. Sen jälkeen hän aloitti henkilöstön kehittämispäällikkönä ja siirtyi edelleen henkilöstöjohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi.

Pitkän uran erikoisin tilanne tuli vastaan maaliskuussa 2020, kun valtioitten rajoja alettiin sulkea koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Tätä juttua kirjoitettaessa maalis-huhtikuun taitteessa sulku ei koskenut rahtiliikennettä.

”Suurimmat liikenteemme kulkivat maaliskuun lopulla melko normaalisti. Lastaus- ja vastaanottopaikoissa on pitänyt ottaa huomioon turvasuositukset. Olemme tehneet erilaisia skenaarioita koronaviruksen vaikutuksista laadukkaan toimintakyvyn ylläpitämiseksi myös poikkeusaikana, olosuhteet huomioiden. Seuraamme asiakkaiden, kumppanien ja eri sidosryhmien viestejä sekä haluamme osaltamme tukea viranomaisten ja hallituksen toimenpiteitä epidemian pysäyttämiseksi.”

”Maaliskuun puolivälissä lähes koko henkilökuntamme siirtyi etätöihin. Järjestely toimii hyvin, sillä Varovassa on tehty etätöitä jo pari vuotta. Uusiakin työtapoja on keksitty, kun rutiineja on haastettu osin uusissa tilanteissa. Etätyössä myös sosiaalinen kohtaaminen tarvitsee vaihtoehtoisia kanavia. Tunnelma on ollut sisäisessä chatissä korkealla. Siellä on jaettu hyviksi todettuja toimintatapoja, ratkottu pulmia, pidetty palavereja, vietetty yhteisiä kahvitaukoja sekä jaettu kuvia kotitoimistoista suklaarasioineen, koirineen ja kissoineen.”

Varova Oy on suomalainen, kansainväliseen logistiikkaan keskittynyt perheyritys, jonka toimintojen liikevaihto on noin 33 Meur vuodessa. Huolinta- ja kuljetusliike palvelee ulkomaankauppaa harjoittavia vienti- ja tuontiyrityksiä kaikilla kuljetusmuodoilla. Yritys on perustettu vuonna 1948. Henkilöstöön kuuluu noin 90 varovalaista.


SHLL:n jäsenyritystarina

Logistiikan digitalisointi hyödyttää sekä yrityksiä että ympäristöä

Digitaalisuus on kuljetus- ja huolinta-alan tärkein kehityshanke, jonka merkitys korostuu verkostojen laajentuessa ja ympäristötietoisuuden lisääntyessä.

Kun yksinkertainenkin kuljetusketju toimittajalta tilaajalle sisältää toistakymmentä toimijaa, on helppo ymmärtää, että tiedonkulun digitalisointi tehostaisi logistiikan suunnittelua ja parantaisi samalla ympäristötehokkuutta. Näkemykset ja valmiudet digitaalisuuden hyödyntämisestä vaihtelevat silti Euroopankin sisällä.

”Esimerkiksi Saksassa tarvitaan vielä paperinen rahtikirja, vaikka meillä Suomessa voitaisiin jo toimia sähköisellä”, havainnollistaa Blue Water Shipping Companyn Suomen maajohtaja Erkki Valtonen.

Valtonen toivottaa EU:n tavoitteen paperittomasta kuljetuksesta lämpimästi tervetulleeksi. Tärkeintä olisi kuitenkin saada kuljetuksiin liittyvä tieto liikkumaan nykyistä jouhevammin. Sähköisen tiedonkulun pitäisi kattaa kuljetusketjun eri toimijat, sekä yksityiset että julkiset, mahdollisimman kattavasti. Tätä pyritään edistämään kansallisesti muun muassa LVM:n logistiikan digitalisaatiostrategia -hankkeessa.

Erkki Valtonen

Tilaukset usein hyvinkin yksilöllisiä

Blue Water Shipping on tanskalainen logistiikka-alan palveluita tarjoava yritys, jolla on noin 60 toimipistettä maailmanlaajuisesti. Yrityksellä on käytössään konsernin yhteinen kuljetustenhallintajärjestelmä muun muassa kuljetusvarausten tekemiseen ja toimeksiantojen välittämiseen konsernin sisällä.

”Meillä BWS:ssä suurimmat digitalisoinnin haasteet ovat kuljetusketjun alkupäässä. Tilauksen koko ja muoto muuttuvat usein alkuperäisestä, mikä vaatii huolintaliikkeen henkilöstöltä sekä manuaalista työtä että sellaista ongelmanratkaisukykyä, johon ainakaan nykyiset tietojärjestelmät eivät pysty. Asiakkaan tarve voi olla myös hyvin yksilöllinen ja vaihdella yksittäisestä lavallisesta tavaraa vaikkapa puretun voimalaitoksen kuljettamiseen toiselle mantereelle”, Valtonen kertoo.

Kuljetusketjun loppupäässä digitalisoinnissa ollaan pidemmällä. Blue Waterilla on kuljettajille mobiilisovellus, jolla vastaanottaja voi allekirjoittaa vastaanottaneensa lähetyksen. Samoin Suomen jakeluyhteistyökumppanina toimiva Posti saa Blue Waterilta jakelutiedot digitaalisesti.

Alalla on myös pitkään hyödynnetty autojen, perävaunujen ja konttien sijainnin satelliittiseurantaa sekä lämpötilan ja muiden kuljetusolosuhteiden valvontaa erilaisilla tietojärjestelmillä.

Isot edellä

Koko logistiikka-alan digitalisoinnissa suurimmat haasteet aiheutuvat verkostojen monimuotoisuudesta.

Alalla toimii useita kansainvälisiä kuljetusjättejä, pieniä perheyhtiöitä ja lukuisia viranomaisia, joilla kaikilla on hyvin erilaiset valmiudet digitaalisuuden hyödyntämiseen. Edes saman valtion viranomaisilla ei yleensä ole yhteistä tietojärjestelmää.

Valtonen uskoo, että alan digitalisoinnin suurimmat harppaukset tehdään suurten yritysten omissa järjestelmissä. Niiden on pieniä helpompi nähdä turhien ajokilometrien karsiutumisen ja täyttöasteiden parantumisen vaikutukset viivan alla - ja myös parantuneena ympäristötehokkuutena.

”Logistiikka on tasapainoilua ympäristötehokkuuden ja asiakkaan tarpeiden välillä. Usein asiakkaalle on tärkeintä kuljetuksen nopeus, mutta kiinnostus kuljetuksen hiilijalanjälkeä kohtaan on lisääntymässä”, Valtonen muotoilee.

Selvää on, asiakkaat edellyttävät yhä useammin reaaliaikaista tietoa kuljetuksen etenemisestä. Tämä edellyttää yhteisiä standardeja ja rajapintoja kansainvälisesti.

Standardit ja toimivat verkot perusedellytys

”Viranomaiset voivat parhaiten tukea digitalisoitumiskehitystä edistämällä tiedonsiirron standardeja ja sähköisten kuljetusasiakirjojen hyväksymistä kansainvälisellä tasolla. Olennaista on myös varmistaa mobiiliverkkojen kattavuus ja tiedonsiirron kustannusten kohtuullisuus.”

Valtonen toimii SHLL:ssä hallituksen jäsenenä ja kansainväliseen maantieliikenteeseen keskittyvän autojaoston puheenjohtajana.

Blue Water Shipping Company on tanskalaisomisteinen kansainvälisesti toimiva täyden palvelun logistiikkayhtiö, jolla on noin 60 toimistoa maailmanlaajuisesti. Yhtiön vahvaa markkina-aluetta on erityisesti Pohjois-Eurooppa ja Iso-Britannia. Suomessa Blue Water Shippingillä on toimipisteet Turussa ja Helsingissä ja henkilöstöä noin 35.


 

Huolinta- ja logistiikka-ala auttaa asiakkaitaan ilmastotavoitteisiin pääsemisessä

Kuehne + Nagelin globaalit ratkaisut mahdollistavat kuljetusten hallinnan myös ympäristönäkökulmasta.

Maailman suurimpiin logistiikka- ja huolinta-alan toimijoihin kuuluva Kuehne + Nagel on saanut tänä syksynä runsaasti kyselyitä kuljetusten ympäristövaikutuksista.

”Asiakkaiden kiinnostus kasvoi jo ennen konsernimme Net Zero Carbon -ympäristöohjelman julkaisua. Sen tavoitteena on tarjota asiakkaillemme hiilineutraalit kuljetuspalvelut vuoteen 2030 mennessä”, kertoo Kuehne + Nagel Suomen laatupäällikkö Iris Kollanus.

Vuonna 2020 käynnistyvän ohjelman ensimmäisessä vaiheessa keskitytään omien toimintojen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen ja kompensointiin. Vuoteen 2030 mennessä myös alihankkijoiden konsernille tuottamat palvelut ovat hiilineutraaleja. Keinoja tähän ovat muun muassa uudet teknologiat ja tiedon parempi hyödyntäminen.

Päästölaskenta pohjautuu standardeihin

Oman kehitystyön lisäksi Kuehne + Nagel on mukana useissa ympäristövastuullisuutta edistävissä yhteistyöryhmissä ja -projekteissa. Yksi näistä on palveluntuottajien ja ostajien yhdessä muodostama foorumi Clean Cargo Working Group.

Kuehne + Nagel on tarjonnut asiakkailleen jo useamman vuoden tietoa eri kuljetusmuotojen CO2-päästöistä. Raportoinnin lisäksi asiakkaat näkevät meritse kuljetettavien lähetystensä tuottamat päästöt lähetyskohtaisesti rahtilaskulla.

Kuljetuspäästöjä laskettaessa ja raportoitaessa on tärkeää, että päästöjen laskenta pohjautuu yhtenäisiin standardeihin. Merirahdissa kuljetuspäästöjen laskentakaava on sovittu Clean Cargo Working Groupissa. Lento- ja maantiekuljetuksissa kaavat tulevat EcoTransIT:sta, joka on ympäristövaikutusten laskentaan erikoistunut ohjelmisto.  Laskenta- ja raportointimetodit on sertifioinut Bureau Veritas.

Monipuolisia ratkaisuja asiakkaille

Ympäristöystävällisen vaihtoehdon valitsemisessa asiakasta auttaa Kuehne + Nagelin kehittämä Sea Explorer -työkalu. Sen tietovalikoimasta voi tarkistaa esimerkiksi valtamerialuksen käyttämän polttoainetyypin ja valita sen perusteella ympäristöä vähemmän kuormittavan vaihtoehdon.

”Me tuomme asiakkaillemme esille erilaisia kuljetusratkaisuja, joissa voidaan huomioida myös ympäristövaikutukset. Asiakas tekee lopulta itse päätöksen, minkä kuljetusmuodon valitsee”, korostaa Kuehne + Nagel Suomen toimitusjohtaja Hanna Korvenpää.   

Jos esimerkiksi Shanghaista Helsinkiin toimitettavalla lähetyksellä ei ole kiire, lentokuljetuksen sijaan kannattaa valita meri- tai rautatiekuljetus. Myös konttien täyttöasteen optimoinnilla saadaan säästöjä aikaiseksi.

”Vuodesta 2020 lähtien Kuehne + Nagelin merirahdin kappaletavarakuljetukset ovat hiilineutraaleja, jolloin asiakas saa automaattisesti päästökompensoidun kuljetuksen. Asiakas voi myös kompensoida kauttamme muiden kuljetusmuotojen käytön aiheuttamat päästöt Gold Standard -sertifioitujen projektien kautta”, Iris Kollanus kertoo.

Tavoitteiden saavuttamista seurataan

Kuehne + Nagel loi toiminnalleen selkeät ympäristötavoitteet jo vuonna 2010. Tavoitteiden mukaisesti yritys on vähentänyt omien toimintojen aiheuttamia CO2-päästöjä sekä nostanut kierrätysastetta ja energiatehokkuutta. Tehtyjen toimenpiteiden ansiosta Kuehne + Nagel sai konserninlaajuisen ISO 14001- ympäristösertifikaatin vuonna 2017.

”CO2-päästöjen vähentäminen on tarkoittanut meillä muun muassa kierrätysmahdollisuuksien monipuolistamista ja jätteiden uusiokäyttöä. Valmistamme esimerkiksi varastollamme pahvijätteestä pakkausten täyteainetta”, kertoo Iris Kollanus.

Suomessa energiankulutusta on pienennetty siirtymällä Vuosaaren terminaalissa led-valaistukseen, mikä on samalla parantanut työturvallisuutta ja viihtyisyyttä. Myös ilmanpuhdistimien asentaminen on vaikuttanut myönteisesti sekä työturvallisuuteen että energiankulutukseen.

Kuehne + Nagel Suomen pääkonttori muutti marraskuussa 2018 Vantaan Aviapolikseen. Uusi toimistorakennus on energiankulutukseltaan hiilineutraali, mikä oli yksi perustelu sen syksyllä 2019 saamalle kultatason LEED-ympäristösertifikaatille. Lisäksi Aviapoliksen sijainti kannustaa henkilöstöä hyödyntämään julkista liikennettä.

Kuehne + Nagel Suomi kuuluu Kuehne + Nagel -konserniin, jonka pääkonttori sijaitsee Sveitsissä Schindellegissä. Kuehne + Nagelilla on noin 1300 toimipaikkaa yli 100 maassa. Kuehne + Nagel Suomella on kahdeksan toimipistettä Helsingistä Ouluun ja henkilöstöä noin 190. Sen palveluihin kuuluvat meri- ja lentorahti, maantie- ja rautatietokuljetukset sekä kattavat logistiikan ja huolinnan kokonaisratkaisut.